Yaran olisi hyvä tulla hinnoittelussaan viljelijöitä vastaan, sanoo vastuullisen liiketoiminnan professori

Professori Minna Halmeen mielestä tilanne ei ole reilu, jos lannoiteyhtiö Yara jakaa ylimääräisiä osinkoja ja samaan aikaan maatiloja uhkaa mennä nurin. Kuva: Uolevi Oristo

Oikeudenmukaisuuden ja vastuullisuuden näkökulmasta lannoiteyhtiö Yaran olisi hyvä tulla hinnoittelussaan viljelijöitä vastaan.

Näin sanoo vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme Aalto yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Hänen mielestään ei ole vastuullisuusnäkökulmasta reilua, jos Yara jakaa ylimääräisiä osinkoja samaan aikaan, kun maatiloja uhkaa mennä nurin.

Halme muistuttaa, että viljelijät ovat huoltovarmuuden kannalta yhteiskunnalle ensisijaisen tärkeitä.

”Kyse on ruuantuotannosta. Lannoitteiden hintoja ei pitäisi tässä tilanteessa nostaa tappiin.”

Norjalainen Yara kertoi viikko sitten tehneensä kolmannella vuosineljänneksellä vahvasti voitollisen tuloksen ja yhtiö mahdollisesti jakaa sen ansiosta omistajilleen ylimääräiset osingot.

Kaasun hinnan voimakas nousu on kiusannut lannoiteyhtiöitä, mutta ne ovat pystyneet vähentämään ja optimoimaan tuotantoaan ja lannoitteiden myyntihinnat ovat nousseet ennätyskorkealle.

Samaan aikaan maanviljelijät ovat taloudellisesti tiukoilla niin Suomessa kuin monessa muussakin maassa.

Hallitus päätti keväällä 300 miljoonan euron kriisituesta viljelijöille. Se on valtaosin maksettu nyt syksyn aikana tiloille, mutta tuottajien etujärjestön MTK:n mukaan sähkön ja lannoitteiden hinnannousu syksyllä on ajanut viljelijät taas syvempään ahdinkoon.

Pörssiyhtiöiden tulosta optimoidaan nykyisin varsin lyhytjänteisesti, Halme toteaa. Ajattelussa on etusijalla voittojen maksimointi lyhyellä aikavälillä.

Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön toiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty. Voiton tuottamista voisi ja pitäisi kuitenkin seurata tilikautta pidemmällä jänteellä.

Vastuullisuudessa on huomioitava ekologinen, sosiaalinen ja pitkän ajan taloudellinen kestävyys, Halme kertoo.

”Lyhytjänteinen voiton maksimointi voi pidemmässä juoksussa kääntyä yhtiötä itseäänkin vastaan, jos sen asiakkaiden maksukyky heikkenee ja osa heistä menee nurin.”

Halme pohtii, että joku toinen liiketaloustieteilijä todennäköisesti kommentoisi Yaran hinnoittelutapoja toisin kuin hän.

Vasta-argumentti lähtisi siitä, että yritysten tarkoitus on maksimoida voittoaan ja maatilojen talousahdingossa kannattavat maatilat ostavat lopettavien pellot ja nousevat kustannukset siirtyvät ruuan hintaan.

”Mutta haluammeko kehitystä, että mennään kohti tehdasmaista suurtilojen maataloutta kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa?”

”Ei voida antautua vain ajattelemaan, että näinhän tämä menee, että yritysten pitää vain maksimoida lyhyen aikavälin voittojaan. Ajattelutapaa voi muuttaa ja huomioida vastuullisuus pitkällä aikavälillä”, Halme sanoo.

Lähes kaikilla suurilla yrityksillä on nykyisin vastuullisuusohjelmat. Ovatko ne vain sanahelinää ja jäävät voiton tavoittelun alle?

”Joissain asioissa vastuullisuus ja talous menevät samaan suuntaan. Esimerkiksi energian ja materiaalien säästössä molemmat puolet hyötyvät. Talous edellä pörssiyhtiöt kuitenkin toimivat”, Halme sanoo.

Entä löytyykö maailmalta esimerkkejä, että pörssiyhtiö olisi leikannut voittojaan asiakkaidensa tai raaka-ainetoimittajiensa hyväksi?

”Yhtiöt eivät yleensä tällaisesta kerro julkisuuteen. Osinkojen maksupaine omistajille on niin suuri, että oma-aloitteista voittojen leikkaamista ei tuoda esiin, jos sellaista on tehty. Suuret pääomasijoittajat hermostuisivat siitä.”

Kantaa maailman ruokaturvasta huolta myös Yara. Samalla, kun yhtiö kertoi viime viikolla voitoistaan, Yaran toimitusjohtaja Svein Tore Holsether sanoi olevansa syvästi huolissaan ruoka- ja lannoitetilanteesta Euroopassa ja maailmanlaajuisesti.

Pörssitiedotteessa ei kuitenkaan ilmennyt kuinka yhtiö aikoo asiaan vaikuttaa. Poliitikot Suomessa ja muissa EU-maissa pohtivat mahdollisia uusia kriisitukia viljelijöille energian ja lannoitteiden kallistumisen takia.

Yaran pääkonttorista Norjasta ei vastattu torstaina MT:n kysymykseen näkeekö yhtiö ristiriita lisäosingon maksamisen ja viljelijöiden talousvaikeuksien välillä.

Keväällä Yara Internationalin kehitysjohtaja ja varatoimitusjohtaja Lars Røsægin kommentoi MT:lle yhtiön alkuvuoden huipputulosta.

Hyvää tulosta tarvitaan Røsægin mukaan lannoitetuotannon ja -toimitusten turvaamiseen myös epävarmoina aikoina. Yhtiö sanoutui irti lannoitteiden kiskurihinnoista vetoamalla siihen, että hinnat määräytyvät kansainvälisillä markkinoilla etenkin kysynnän ja energiakustannusten vaikutuksesta.