Markkinakatsaus: ASF-katastrofi Kiinassa hyödyttää Euroopan sikatilallisia

Sikoja syömässä. Arkistokuvaa. Kuva: Sanne Katainen

Sianlihan hinta on Saksassa hurjassa nousussa.

Huhtikuun alussa hinta on ylittänyt Euroopan suurimmassa tuottajamaassa 1,70 euroa kilolta.

EU-maiden keskihinta oli 1,59 euroa kilolta.

Suomessa tuottajahinta e-luokassa on jämähtänyt noin 1,65 euroon kilolta.

Hinnan nousu Keski-Euroopassa on ollut nopeaa. Kuukaudessa EU-maiden keskihinta on noussut yli 20 senttiä kilolta. Saksassa tuottajahinta on noussut kuukaudessa 26 senttiä, josta 19 senttiä kertyi kahdessa viikossa.

Hinta nousee, koska tuotteelle on kysyntää. Maailman suurimman sianlihan kuluttajan ja tuottajan, Kiinan, oma tuotanto on kärsinyt huomattavasti hallitsemattomasti levinneestä afrikkalaisesta sikarutosta (ASF).

Kiinassa on raportoitu yli sata tautitapausta. Ensimmäinen niistä löytyi elokuussa ja viime viikolla löytyi jälleen uusi tapaus.

Kauppasodasta huolimatta sianlihan vienti Yhdysvalloista Kiinaan on kasvanut viime kevääseen verrattuna moninkertaiseksi, mikä on nostanut lihan futuurinoteerauksia.

Kantar TNS Agri ennustaa Suomen sianlihantuotannon olevan tänä vuonna yhteensä 165 miljoonaa kiloa. Viime vuonna määrä oli kolme miljoonaa kiloa suurempi. Vuonna 2018 tuotanto leikkaantui seitsemän prosenttia verrattuna vuoteen 2017.

Sikatilojen määrä väheni viime vuoden loppuun mennessä noin 1 000 tilaan. Tämän vuoden aikana tilamäärän arvioidaan vähenevän noin 900 tilaan.

Tammi–helmikuussa tuottajahinta on ollut viisi prosenttia ja kuluttajahinta kahdeksan prosenttia korkeampi verrattuna edellisvuoteen. Tuotannon väheneminen nostaa hintoja.

Myös sianlihan kulutus on vähentynyt, mutta kulutus ylitti viime vuonna tuotannon olemalla 177 miljoonaa kiloa.

Teollisuuden vientiponnisteluista huolimatta viime vuonna sianlihan vienti väheni kolmanneksen ja tuonti kasvoi kolme prosenttia.

Vienti oli ruholihaksi muunnettuna yhteensä 21,9 miljoonaa kiloa ja tuotepainoisena 19,9 miljoonaa kiloa. Määrissä on mukana elävät siat.

Sianlihaa tuotiin yhteensä 33,6 miljoonaa kiloa ruholihaksi muunnettuna ja tuotepainoisena noin 30 miljoonaa kiloa.

Suurimmat vientikohteet olivat Etelä-Korea, Uusi-Seelanti, Ruotsi, Viro ja Puola. Paljon puhuttu Kiina ei Suomen sianlihaviennin kärkipaikoilla näy.

Sianlihaa tuotiin eniten ja aiempaa enemmän Saksasta, Puolasta ja Tanskasta. Tuonti Espanjasta väheni. Lihavalmisteita tuotiin lähinnä Ruotsista, Saksasta ja Virosta, Kantar TNS Agrin katsauksesta selviää.

Naudanlihantuotannon ennustetaan pysyvän viime vuoden suuruisena 86 miljoonassa kilossa.

Tammi–helmikuussa teurasmäärä kasvoi ja teuraspainot nousivat, kun teurastuksia siirtyi vuoden vaihteen yli, Kantar TNS Agri kertoo.

Siemennystilastojen perusteella vasikkamäärän ennakoidaan vähentyvän tänä vuonna kaksi prosenttia eli 5 300 kappaletta.

Naudanlihan kulutusennuste vuodelle 2019 on 104,8 miljoonaa kiloa. Se on kaksi prosenttia viime vuotta vähemmän.

Viime vuonna naudanlihan tuonti lisääntyi viisi prosenttia ja vienti 23 prosenttia. Tuonnin osuus kulutuksesta kasvoi 25 prosenttiin.

Vienti oli ruholihaksi muunnettuna yhteensä 4,5 miljoonaa kiloa ja tuotepainoisena 3,9 miljoonaa kiloa. Naudanlihaa tuotiin yhteensä 27 miljoonaa kiloa ruholihaksi muunnettuna ja tuotepainoisena 22 miljoonaa kiloa.

Naudanlihaa tuotiin eniten Tanskasta, Puolasta, Saksasta ja Alankomaista.

Lihavalmisteita tuotiin pääosin Saksasta ja Ruotsista.

Naudanlihaa vietiin lähinnä Ruotsiin ja Tanskaan.

Broilerin kulutusennuste tälle vuodelle on 136 miljoonaa kiloa, kasvua reilu neljä prosenttia.

Kulutuksen kasvua myötäillen, Kantar TNS Agri arvioi tuotannon kasvavan 136 miljoonaan kiloon. Kasvua vajaa neljä prosenttia.

Kalkkunan tuotanto on kasvamassa viisi prosenttia. Kulutusennuste on 11 miljoonaa kiloa ja tuotantoennuste 8,5 miljoonaa kiloa.

Viime vuonna broilerin tuonti väheni hieman edellisvuodesta. Pääosa ja aiempaa suurempi osa broilerin tuonnista oli valmisteita.

Broilerinlihaa tuotiin eniten Liettuasta, Thaimaasta, Saksasta sekä Ruotsista.