Karjuporsaiden kirurgisesta kastraatiosta luopuminen etenee ‒ teollisuus jätti eriävän mielipiteen raporttiin
Raportti korostaa, että lihateollisuutta pitäisi tukea teknologian kehittämisessä sekä uudistuksen vaatimissa investointitarpeissa.
Kastraatiota tehdään sianlihassa mahdollisesti esiintyvän epämiellyttävän karjunhajun ehkäisemiseksi. Kuva: Johannes TervoPorsaiden kirurgisesta kastraatiosta luopumista valmistelevan työryhmän loppuraportti on valmistunut. Se sisältää suosituksia, joiden tavoitteena on edistää luopumista kirurgisesta kastraatiosta ja siirtymistä vaihtoehtoisiin tuotantotapoihin eli tayskarjujen kasvatukseen tai rokotteella aikaan saatavaan immunokastraatioon.
Työryhmä ehdottaa, että eläinten hyvinvointikorvauksen ja maatalouden investointitukien avulla parannetaan tuottajien mahdollisuuksia luopua kirurgisesta kastraatiosta.
Tavoitteena on myös, että elinkeino selvittäisi omien yhteistyöverkkojensa kautta mahdollisuuksia karjunhajuntunnistusteknologian kehittämiselle ja käyttöönotolle.
Lisäksi tulisi arvioida mahdollisuutta tukea teollisuutta hajuntunnistusteknologian kehittämisessä ja käyttöönotossa sekä muissa investointitarpeissa, jotka mahdollistavat sen, että sekä täyskarjuja ja immunokastroituja karjuja voidaan vastaanottaa teurastamoihin.
Myös aistinvaraisen hajuntunnistuksen tulisi olla mahdollista, jotta esimerkiksi pienteurastamoiden kustannukset pysyvät hallinnassa uudistuksessa.
Työryhmä nosti esiin myös sen, että Suomen olisi tärkeää vaikuttaa EU:n tasolla kirurgisen kastraation kiellon toteutumiseen myös unionin tasolla vastaavalla siirtymäajalla.
Tutkimuksen ja tuotekehityksen jatkaminen on työryhmän mukaan tärkeää, jotta teollisuuden prosessit toimivat jatkossakin. Ryhmän mukaan erikokoisten ja eri tavoilla toimivien sikaloiden näkökulmasta tulee huolehtia, että täyskarjukasvatus ja immunokastraatio ovat molemmat käyttökelpoisia vaihtoehtoja kirurgiselle kastraatiolle.
Teollisuus on jättänyt raporttiin eriävän mielipiteen. He katsovat, että muu työryhmä ei täysin ymmärtänyt kastraatiokiellon vaikutusten laajuutta koko suomalaisen sikaketjun kilpailukyvylle ja kannattavuudelle, etenkin vientivaikutusten ja teolliseen prosessiin vaadittavien muutosten osalta.
Tuottajien ja kuluttajien saatavilla on oltava totuudenmukaista ja tutkimukseen perustuvaa tietoa täyskarjukasvatuksesta ja immunokastraatiosta, työryhmä toteaa.
Se esittää myös, että tuottajille pitäisi tarjota riittävä koulutus ja tuki muutoksen toteuttamiseen tilatasolla sekä neuvonnan että tutkimuksen avulla. Puudutuksen käyttöön ottamiseksi järjestetään tuottajille ja eläintenhoitajille mahdollisuus saada tarvittavaa koulutusta jo vuodesta 2024 alkaen.
Kastraatiota tehdään sianlihassa mahdollisesti esiintyvän epämiellyttävän karjunhajun ehkäisemiseksi. Sen on todettu olevan hyvin kivulias toimenpide porsaille.
Laki eläinten hyvinvoinnista edellyttää, että karjuporsaiden kirurgisesta kastraatiosta luovutaan siirtymäajalla, joka päättyy 31.12.2034. Ensi vuoden alusta lähtien laki velvoittaa käyttämään kipulääkettä kastraation yhteydessä ja vuodesta 2027 lähtien myös puudutetta kipulääkityksen lisäksi.
Ministeriön tulisi laatia vuonna 2028 väliraportti, jossa arvioidaan työryhmän suositusten vaikutuksia, teollisuuden ja tuottajien toimia lainsäädännön vaatiman muutoksen toteuttamiseksi sekä kirurgisen kastraation asemaa EU:ssa ja sen ulkopuolella.
Tänä vuonna alkoi myös tutkimushanke, jossa selvitetään kastraatiovaihtoehtoja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






