Viljanostajat kannattavat kansallista kestävän viljantuotannon ohjelmaa

Yhteinen toimintatapa selkeyttäisi viljaketjun pelisääntöjä ja toisi lisää kilpailukykyä. Kuva: Timo Filpus

Kansallista kestävän viljantuotannon standardia tai ohjelmaa ei ole toistaiseksi laadittu. Viljaa ostavat yritykset suhtautuvat sellaisen laatimiseen kuitenkin suopeasti.

"Valtaosa tiloista toimii useiden kumppanien kanssa kotimaassa. Olisi järkevää, että kaikki kannustaisivat ja edellyttäisivät suunnilleen samoja asioita", sanoo hankintapäällikkö Minna Oravuo Raisiolta.

"Viljan tuottajien kannalta on sekavaa, jos malleja on lukuisia. Kylvöhetkellähän ei loppukäyttäjä ole välttämättä tiedossa", kommentoi Avena Nordic Grainin toimitusjohtaja Tero Heikkinen.

A-Rehun hankintapäällikkö Taneli Marttilan mukaan yhteinen standardi parantaisi kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.

"Vientiä ajatellen yhteisen ohjelman pitäisi perustua johonkin kansainväliseen ohjeistukseen, jotta myös vientiasiakkaiden suuntaan voidaan toimia", Oravuo puolestaan toteaa.

Myös Fazer Myllyn viljahankintajohtaja Tero Hirvi on kansainvälisen ohjelman tai standardin kannalla. Viljatuotteiden vienti ja viennin kasvattaminen on tärkeää alan toimijoille, Hirvi perustelee.

Jokaisella yrityksellä on omia tavoitteitaan, Hirvi muistuttaa. "Yhteinen standardi ei sulje pois sitä, että omille ohjelmille voi olla jossain mittakaavassa tarvetta yhteisen standardin lisäksi."

Yhteinen toimintatapa ja vertailtavuuden parantaminen hyödyttäisivät myös kuluttajaa, lisää asiantuntija Katariina Vilppula Vilja-alan yhteistyöryhmä Vyristä.

Vilja-alan yhteistyöryhmä Vyr selvittää parhaillaan, millaisia mahdollisuuksia ja sertifikaatteja on olemassa kestävän viljantuotannon määrittelemiseksi, Vilppula kertoo. Tavoitteena on yhteisymmärrys viljaketjun toimijoiden kesken siitä, mitä kestävä tuotanto tai kansallinen kestävän viljantuotannon ohjelma voisi olla.

Pohdinnan paikka muun muassa on, otetaanko käyttöön esimerkiksi jokin sertifikaatti, Vilppula kertoo. Hän ei tiedä, onko jossain EU-maassa käytössä yhteinen kansallinen viljantuotantoa koskevia standardi.

Suomessa ja muualla EU:ssa on sen sijaan käytössä jo nyt erilaisia sertifikaatteja esimerkiksi luomutuotteille ja -tuotannolle.

Kansainvälinen Global GAP. puolestaan on maatilastandardien sarja, joka on omistettu hyville maatalouskäytännöille. Vastaava on SAI-foorumin FSA (Farm Sustainability Assessment) -työkalut.

Kansallinen kestävän viljantuotannon normi saattaisi ensiksi kasvattaa ketjun työmäärää ja tuntua byrokratian lisääntymiseltä, Vilppula pohtii. Lapsi menee hänen mielestään äkkiä pesuveden mukana, jos digitalisaatiota ei hyödynnetä kunnolla ja viljelijä joutuu kirjaamaan samoja tietoja moniin paikkoihin.

Yhteisen toimintamallin pitäisi Vilppulan mielestä perustua tutkimustuloksiin ja olla toimenpidekartta, jota seuraamalla tila voi kehittää toimintaansa kestävämpään suuntaan ja verrata muihin tiloihin.

Standardin myötä voitaisiin esimerkiksi tehdä kansainvälisiä vertailuja ja käyttää niitä viljelyn kehittämisessä.

"Esimerkiksi tuotannon hiilijalanjälki pitäisi pystyä määrittämään vertailukelpoisella tavalla. Tätä varten olisi syytä löytyä yhteinen laskentatapa."

Yhteisen ohjelman pitäisi Oravuon mielestä olla kehittävä eikä pelkästään toteava. Se voisi Oravuon sanoin sisältää erilaisia kunniahimon tasoja.

"Kunnianhimoa voidaan asteittain lisätä, kun meillä on kohtuullisen yksinkertainen työkalu mitata esimerkiksi viljatilan ja sitä kautta viljan tuotannon hiilijalanjälkeä."

Aluksi tarvitaan Oravuoden mukaan yksinkertaisuutta ja joustavuutta, koska ohjelmalle on tärkeää saada kannattavuutta. "Emme ratkaise kestävyysvajetta tai hiilipäästöjä sillä, että 20 000 tilasta muutama kymmenen tai sata pääsee huippusuorituksiin."

Maataloustuet ovat yksi rakennuspalikka kansallisen kestävän viljantuotannon standardille.

"Maataloustukijärjestelmällä ja tukivaatimuksilla on jo iso rooli kestävän maataloustuotannon ajamisessa. Tukipolitiikka tuo tietyt yhteiset vaatimukset tuotannolle", Heikkinen sanoo.

Myös Oravuo mainitsee tuet: "Maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä sekä Vyrin viljelyohjeet muutamalla muulla toimella täydennettynä antavat hyvän pohjan yhteiselle ohjelmalle."

Lähes kaikki Raision sopimusviljelijät ovat mukana maatalouden ympäristökorvausjärjestelmässä, Oravuo kertoo.

"Ympäristökorvausjärjestelmä ei yksinään ratkaise kestävän viljelyn haasteita, mutta on hyvä lähtökohta tälle työlle ja sisältää monia toimenpiteitä, jotka vastaavat kestävän viljantuotannon tavoitteisiin."

Vaikka kansallinen näkemys toistaiseksi puuttuu, viljaketjulla on jo nyt käytössään Vyrin laatima Puitavien peltokasvien hyvät tuotanto- ja varastointitavat -ohjeisto.

Lisäksi viljanostajilla on omia toimintatapoja, tavoitteita ja ohjeita sopimusviljelijöilleen kestävästä ja/tai ympäristöystävällisestä viljelystä.

Atrian tavoitteena on hiilineutraali ruokaketju vuonna 2035. Tämä pitää sisällään muun muassa tavoitteen korvata rehujen tuontivalkuainen kotimaisella.

"Olemme tehneet Baltic Sea Action Group -sitoumuksen, jonka tavoitteena on edistää ympäristökestävää ruokaketjua ja kotieläintuotantoa yhdessä Atrian sopimustuottajien ja A-Rehun sopimusviljelijöiden kanssa", Marttila kertoo.

Viljelysopimuksessamme edellytämme laatutekijöiden lisäksi, että viljely on toteutettu ympäristötuen ehtojen mukaisesti, glyfosaattia ei ole käytetty ennen puintia ja puhdistamolietettä ei ole käytetty lannoituksessa, Marttila jatkaa.

"Haluamme ohjata viljelyä siihen suuntaan, että viljaa tuotetaan kestävästi ympäristöä ja maan kasvukuntoa vaalien, Heikkinen kertoo Avena Nordic Grainin linjauksista. "Näitä tavoitteita kohti pyrimme muun muassa ostoehtojemme kautta sekä yhteistyöllä alan eri sidosryhmien kanssa."

Fazerin tavoitteena on, että vuoteen 2025 kaikki Suomessa ja Ruotsissa yhtiön kuluttajatuotteisiin käyttämä vilja on tuotettu kestävästi.

Kestävyys pitää sisällään vesien ja Itämeren rehevöitymisen hillitsemisen, luonnon monimuotoisuuden suojelun, haitallisten kemikaalien käytön vähentämisen ja hiilen maaperään sitoutumisen tehostamisen, Hirvi kertoo.

Raisiolla on laadittu Hyvä ruuan ohjelma -vastuullisuusohjelman 2019–2023. Kestävän ruokaketjun osana on määritelty kestävä viljan tuotanto, Oravuo kertoo.

Yhtiö on myös kehittänyt hiilijalanjälkimerkin, joka kertoo värikoodein ruoan hiilijalanjäljen suuruuden.

MT kysyi viiden suuren viljaa ostavan yhtiön mielipiteitä heinäkuun alussa kansallisesta standardista sähköpostitse. Neljän yhtiön edustajat vastasivat määräaikaan mennessä.

Lukuisten muiden vilja-alan toimijoiden tavoin Avena Nordic Grain, A-rehu, Fazer ja Raisio ovat mukana Vilja-alan yhteistyöryhmä Vyrissä.