Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Kuusamolaistilalle paukahti kolme satatonnaria kerralla – lehmärouvat täyttävät tänä vuonna 12.

    Varmalle isäntä kertoo huolensa ja murheensa. "Eikä se ole koskaan eteenpäin juorunnut niitä juttuja."
    Lehmät ovat yksilöitä, ja joihinkin kiintyy muita enemmän. Jukka Kämäräiselle Varma on oma "terapialehmä".
    Lehmät ovat yksilöitä, ja joihinkin kiintyy muita enemmän. Jukka Kämäräiselle Varma on oma "terapialehmä". 

    Lauantaina Laura ja Jukka Kämäräisen tilalla Kuusamossa juodaan kunnon kakkukahvit. Juhlan aiheena ovat lehmärouvat Varma, Varpu ja Veikeä – kaikki tuoreita satatonnareita.

    Varmalle ja Varpulle sata tuhatta maitokiloa tuli täyteen joulukuussa, Veikeälle huhtikuussa.

    Kaikki juhlittavat täyttävät tänä vuonna 12.

    Veikeä on satatonnari jo toisessa polvessa – sen emä oli tilan ensimmäinen sata tonnia lypsänyt.

    Kämäräiset ryhtyivät jatkamaan Jukan kotitilaa kymmenen vuotta sitten. Tilaa on kehitetty määrätietoisesti mutta harkiten.

    Lypsäviä on nyt 34 ja nuorta karjaa parikymmentä päätä. Keskituotos on lähes 11 000 kiloa.

    Parsinavetan seinissä näkyy eri sukupolvien kädenjälki. "Rintamamiestilan perustaja teki pienen navetan, Jukan vanhemmat jatkoivat sitä ja me teimme 2011 täydellisen peruskorjauksen ja laajennuksen", Laura kertoo.

    Isoja laajentamissuunnitelmia perheellä ei ole. Ensi kesänä nuorkarjalle rakennetaan kylmäpihatto, ja se antaa mahdollisuuden nostaa lypsävien määrää hiukan.

    Uusi rakennus on tarpeen siksikin, että ympäristössä liikkuu paljon karhuja. Eläimet on pakko saada sisälle yöksi.

    Viime kesänä karhu säikytti seitsemän hiehoa laitumelta hukkaan. Kaikki löytyivät, mutta yhden tiineys meni kesken.

    Tilan maidot menevät Kuusamon Osuusmeijerille ja sitä kautta Kuusamon Juustolle.

    "On se ollut aikamoista vääntöä", Jukka kuvaa yhteistyökumppanin talousongelmia. Meijerin vaihtoa ei kuitenkaan ole mietitty, ja nyt suunta näyttäisi olevan parempaan päin.

    Kämäräisten karja on yhtä lukuun ottamatta ayrshireä. "Rodulla on luonnetta", Jukka sanoo.

    Isäntä hankki kaksi vuotta sitten tilasiemennysoikeudet.

    Jalostuksessa keskitytään eläinten kestävyyteen. Tuoreet satatonnarit ovat siitä hyvä esimerkki.

    Hyvän perimän lisäksi matkalla on tarvittu myös onnea. "Kaikkea on kerennyt sattua, mutta ne vaan porskuttavat eteenpäin", Laura sanoo.

    Luonteeltaan kaikki kolme ovat erilaisia.

    "Veikeä on hirveän kovapäinen", Jukka kertoo. "Se täytyy laittaa kuriin tai se laittaa lypsäjän kuriin."

    Varma on hänen mukaansa kiltti ja tasaluontoinen. "Isännän oma terapialehmä", Laura kertoo. "Jukka kertoo sille aina kaikki huolet ja murheet."

    "Eikä se ole koskaan eteenpäin juorunnut niitä juttuja", Jukka lisää.

    Varpua Jukka kuvaa huomaamattomaksi peruslehmäksi.

    Pitkäikäisiin lehmiin kiintyy. "Kun tulee se päivä, että täytyy luopua, kyllä se on itkun paikka", Laura toteaa.

    Satatonnarikolmikkoa tuskin raatsitaan aikanaan lähettää teurastamoon. "Taitaa olla niin, että ikuisille laitumille lähtö tapahtuu kotona."

    Lauantaisiin juhliin osallistuu iso joukko yhteistyökumppaneita.

    Lomittajakin on varattu, joten isäntäväen ei sunnuntaiaamuna tarvitse mennä navettaan.

    Lomittajiaan Kämäräiset kehuvat. "Ammattitaitoista porukkaa!"

    Vauhtia juhliin antaa Kämäräisten tyttönelikko, 11-, 9-, 4- ja 1-vuotiaat. "Sellaisia maatilan prinsessoja", Laura kuvaa hellästi.

    Kaksi vanhinta osallistuvat jo reippaasti tilan töihin muun muassa kolaamalla lantaa ja siirtämällä rehua ruokintapöydällä.