Vihdissä näytti jo hetken siltä, että kesästä tulee katastrofi – nyt kaura on hyvännäköistä ja syysvehnäkin ilahduttaa

Nella-kauran tähkä on ihan hyvän näköinen, Mikko Mäkelä toteaa. Kuva: Kari Salonen

"Kaura näyttää ihan...", vihtiläinen Mikko Mäkelä sanoo ja pohtii hetken. "...tyydyttävältä."

"Eihän viljelijä voi koskaan sanoa, että hyvältä näyttää", hän nauraa.

Mennäänpä katsomaan.

Komeaa on! Uusi Nella-lajike on tiheä ja rikaton ja röyhyt hyvän kokoisia.

Lisätehoa näkymään antaa maisema. Kaura kasvaa lohkolla, josta avautuu upea näkymä sekä Hiidenvedelle että Vihdin kirkonkylään.

Peltoaukealla on historiaa. "Näitä peltoja on viljelty niin kauan kuin Vihdissä on mitään viljelty", Mäkelä toteaa.

Mäkelällä on viljelyssä vuokramaineen 120 hehtaaria. Tila tuottaa kauran ja ohran siementä Hankkijalle.

Lisäksi valikoimaan kuuluu tänä vuonna syysvehnää, rypsiä ja rapsia.

Rukiin siementäkin Mäkelä on tuottanut, muttei tänä vuonna. "Hinta ei ole kovin mieltäylentävä."

Kylvöt aloitettiin tilalla vappuna. "En hosunut, kun muistelin aiempia kylvöjen jälkeen tulleita kylmiä jaksoja."

Sellainen tuli nytkin, ja sitten kireä kuivuus ja paahtava helle.

"Alkoi näyttää siltä, että tästä tulee ihan katastrofi."

Siihen nähden näkymät ovat nyt paljon valoisammat. Heinäkuussa vettä on tullut toista sataa milliä.

Kaura on Vihdissä pärjännyt parhaiten, Mäkelä kertoo muidenkin sanoneen.

Kuivuus söi jyvien määrää, mutta heinäkuun sateet antavat niille kokoa.

Hehtaarisatoa Mäkelä ei suostu ennakoimaan. "Tuohon en lähde", hän vastaa nauraen satoarviotivailuun.

Tilalla on melkoinen maalajivalikoima.

Hiesumaan ohra näytti kuivuusjakson venyessä surkealta, mutta sade auttoi sitä, Mäkelä kertoo.

Multamaalla ohra näyttää hyvältä, mutta juolavehnä kiusaa. "Muutkin sanovat, että talvi suosi juolavehnää."

Savimaalla ohrat jäävät mataliksi. Mäkelän mukaan on vielä vaikea sanoa, millaiseksi jyväkoko muodostuu.

Syysvehnää tilalla on nyt kasvussa vain viitisen hehtaaria. "Se näyttää toistaiseksi ihan kivalta."

Öljykasveja Mäkelä viljelee siksi, että ne ovat viljelykierrossa hyviä välikasveja.

"Kokemukset niistä ovat hyvin vaihtelevat: on ollut huonoa ja oikein huonoa", hän nauraa.

Yksi vajaan puolentoista hehtaarin rapsilohko hävisi kirppojen suihin kokonaan.

"Menin ruiskuttamaan ja katsoin, että hetkinen, missäs se kasvusto on?"

Tilalle Mäkelä kylvi rypsiä.

Mäkelä kertoo ottavansa siemenviljelyyn vain kotimaassa jalostettuja lajikkeita, periaatteesta.

"Haluan osaltani varmistaa, että kasvinjalostus säilyy Suomessa."

Hän pitää myös siitä, että voi tarvittaessa kysyä lajikkeen jalostajalta suoraan, miksi kasvusto käyttäytyy kuten käyttäytyy.

"Esimerkiksi tässä Nellassa näyttää nyt olevan 'alakerta ja yläkerta' eli röyhyjä on kahdessa tasossa, siitä täytyy kysyä." Jälkiversonnasta ei ole kyse, sillä siltä pelto säästyti.

Mäkelä suosii aikaisia lajikkeita. "Ei haittaa, vaikka sadon määrässä vähän häviää, kun saa sadon puitua ajoissa pois."

Aikaisille lajikkeille on lisäksi Suomessa laajemmat markkinat.

Lue myös:

Viljasato on jäämässä keskimääräistä pienemmäksi - alle 3,3 miljardin kilon

Säätyypin muutos herätti toiveet kelpo viljasadosta - "Katovuotta tästä ei tule"

Mikko Mäkelä kertoo kerääjäkasvien viljelykokemuksistaan ProAgrian videolla.