Siipikarja-alan merkittävä vaikuttaja Jouko Tiitola on poissa

Agronomi Jouko Johannes Tiitola (14.12.1932–22.2.2026) toi rehututkimukseen ja -tuotekehittelyyn kotimaista ja kansainvälistä osaamista.  Kuva: Jouko Tiitolan kotialbumi

Jouko Tiitola syntyi Kangasalla Vehoniemen Niemelässä 14.12.1932 kolmantena poikana vanhemmilleen Anna ja Erkki Tiitolalle. Perhe muutti Saarikylien Ali-Tossalle ja isä-Erkki perusti sinne jalostuskanalan ja monipuolisen maatilan. Lapsia perheessä oli kaikkiaan yhdeksän.

Kansakoulun Jouko kävi Saarikylissä ja oppikoulun Tampereen Yhteiskoulussa, josta hän pääsi ylioppilaaksi 1953. Sen jälkeen vuorossa oli armeija ja opiskelu Helsingin Yliopistossa. Hän valmistui agronomiksi 1960, kotieläintiede pääaineena.

Joukon ensimmäinen työpaikka oli Paimiossa, rehutehdas Turun Muna Oy:n Munkkilan koelaitoksen johtajana toimiminen. Sinne kehittyi vuosien aikana iso ja erikoisesti siipikarjatalouteen keskittyvä koelaitos.

Yhteistyötä tehtiin mm. Uppsalan maatalousyliopiston kanssa. Koelaitoksella vieraili vuosien aikana kotieläinihmisiä ulkomaita myöten. 1981 Turun Muna myytiin Suomen Rehulle ja Jouko vaihtoi työpaikkaa Rehuraisioon.

Raisio Yhtymän Rehuraisio Oy sai erityisesti siipikarja-alan asiantuntijana arvostetun Jouko Tiitolan johtamaan rehuseosten tuotekehittelyä vuonna 1981. Hän toi rehututkimukseen ja -tuotekehittelyyn kotimaista ja kansainvälistä osaamista.

Jouko Tiitola oli arvostettu luennoitsija mm. Maailman siipikarjatieteen yhdistyksessä (WPSA World Poultry Science Association). Joukolla oli keskeinen rooli, kun Suomen broilerkasvatuksessa siirryttiin eläinperäisten rehuraaka-aineiden käyttämisestä pelkästään kasviperäisiin raaka-aineisiin. Jouko oli Suomen Broileryhdistyksen perustajajäsen ja johtokunnan jäsen vuosina 1973–1994.

Joukoa arvostettiin suuresti oman henkilökunnan keskuudessa, kotieläintuottajapiireissä, tutkimusyhteisöissä ja myös kilpailevissa rehutehtaissa. Jouko loi positiivisuudellaan ja lämminhenkisellä huumorillaan Rehuraisioon kestävän yhteishengen.

Joukon harrastuksiin kuului reserviläistoiminta. Nuorena hän kilpaili aktiivisesti osallistuen mm. useana vuotena Pohjoismaisiin reserviläisten maastokilpailuihin. Jouko oli Paimion ja Kangasalan reserviläisyhdistysten kunniajäsen. Sotilasarvoltaan hän oli yliluutnantti.

Lähellä sydäntä oli myös Rotary-toiminta. Jouko toimi Paimion Rotaryklubissa, ja oli perustamassa Kangasalan Rotaryklubia toimien aktiivisesti siellä niin pitkään kuin suinkin jaksoi.

Jouko harrastuksena olivat myös perinnetyöt. Muistona on kymmenkunta hänen siirtämäänsä ja uudelleen pystyttämää vanhaa hirsirakennusta, viisi puuvenettä ja paljon tuohitöitä.

Jouko perusti perheen Saarikylistä kotoisin olevan Annelin (os. Kallio) kanssa. Heillä on 4 lasta, 14 lastenlasta ja 4 lastenlastenlasta. Rakkaan Roineen rannalle Saarikyliin rakennettiin mökki, jonne Paimion aikanakin aina tultiin lomia ja vapaita viettämään. Eläkkeelle jäätyään 1994 Jouko kunnosti Annelin kanssa Kangasalan Kuohenmaassa vanhan Haapamäen talon, ja he muuttivat pysyvästi takaisin Kangasalle. Jouko rakasti lasten kanssa touhuamista ja rehaamista.

Puolisoa, isää, vaaria ja isovaaria jäävät kaipaamaan koko Joukon ”klaani”, niin kuin hän itse sanoi.

Kirjoittajat:

Anneli Tiitola, puoliso

Minna Honkasaari, tytär

Työtoverit Rehuraisiosta