Moni suosii kaupassa luomumunia, mutta niiden tuottajien tilanne on nyt harvinaisen tukala: Antti Ketolan tilalla rehukulut nousivat 100 euroa tonnilta – ”Ei kaivata valtion apua, vaan rahaa markkinoilta”

Kallistuneet rehut yhdessä junnaavan tuottajahinnan kanssa ovat tehneet luomumunien tuotannosta kannattamatonta.  Kuva: Sanne Katainen

Suomalaisille luomumunat maistuvat. Luomun markkinaosuus myydyistä kananmunista on noussut arvossa laskettuna yli 20 prosenttiin (MT 1.4.).

Siksi kuulostaakin hämmentävältä, että useampi tuottaja luopuisi luomukanoistaan, jos investointeihin liittyvää velkataakkaa ei olisi.

Ei siksi, etteikö työ olisi mieluisaa, pöytyäläinen luomumunantuottaja Antti Ketola täsmentää. Vaan siksi, että joutuu tekemään työtään nykyisin käytännössä ilmaiseksi.

Sisällä 3 000 kanan osastolla käy pulputus. Valkeat Lohmann LSL -kanat nokkivat syötävää kuljettimelta.

Ketolan perheen kanaloissa siipikarjaa on yhteensä noin 12 000 päätä. Osastoista puolet kuuluu isälle, loput on vuokrattu poika Lauri Ketolalle. Kuva: Sanne Katainen

Kallistunut on tiloilla viime aikoina tunnetusti niin sähkö kuin polttoainekin, mutta luomukanalan kulujen karkaamisessa yksi on yli muiden: rehu. Ketolalle tämä kevät on ensimmäinen, jolloin hän on täysin ostorehun varassa.

Taustalla on viime kesän poikkeuksellisen heikko sato.

Ostorehu kustantaa tilalla tällä hetkellä noin 100 euroa enemmän tonnilta, Ketola ynnäilee. Vaikka kanat munivat sen turvin hieman paremmin, se ei kata tappioita.

Maanantaina luomumunantuottajien osuuskunnan palaverissa tunnelma oli Ketolan mukaan vakava. ”Oli kanoja sitten 6 000 tai 30 000, kaikilla oli sama ongelma: rahat ovat lopussa ja rehujen saatavuus kesään asti kysymysmerkki.”

Tuottaja Antti Ketola toivoo viranomaisten olevan haastavan rehutilanteen suhteen hereillä. ”Jos luomuvilja loppuu, mitä tehdään? On pakko valmistautua siihen, että tavanomaista on voitava käyttää.” Kuva: Sanne Katainen

Kustannusten kallistuminen ei ole näkynyt tuottajahinnassa.

Suomessa munien tuottajahinnat ovat nousseet vähemmän kuin muualla, vahvistaa osuuskunnan kokouksessakin puhunut Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina.

Hamina pohtii, kertooko tilanne vain suomalaisesta, tuottajalle epäedullisesta kauppatavasta vai heijasteleeko hinnan kehitys kysynnän hiipumista.

Euroopassa kaikkien munien tuottajahintojen keskiarvo on noussut vuodessa jopa 35,7 prosenttia.

Suomessa luomumunien tuottajahinta on samalla ajanjaksolla laskenut prosentin.

Ruotsissakin tuottajahinta on laskenut, mutta toisaalta siellä munien hinta oli lintuinfluenssan takia vuosi sitten ennätyskorkealla, Hamina toteaa. Ranskassa tuottajahinnat ovat nousseet liki puolella, Virossakin 5,7 prosenttia.

Helmikuussa tuottajalle maksettiin luomumunista Suomessa keskimäärin 2,42 euroa kilolta.

K-Citymarketissa kuuden munan rasiassa myytyjen kaupan oman merkin luomumunien kilohinta oli torstaina 5,72 euroa, Kultamunan 7,73 euroa kilolta.

Tuottajan kannalta yhtälö on kestämätön: tuotantokustannukset ovat tuottajahintaa isompia. ”Karkeasti voi sanoa, että jos rehun hinta nousee 20 prosenttia, nostaa se munan tuotantokustannusta 10 prosenttia”, Hamina kuvailee.

Vaikka luomurehuja olisi jatkossakin hyvin saatavilla, niiden hinta on toinen kysymys. ”On turha kuvitella, että olemme vielä nähneet korkeinta rehun hintaa”, Hamina virkkoo.

Luomumunien osuus tuotannosta on Suomessa kahdeksan prosenttia. Kuva: Sanne Katainen

Kustannuksia on nostanut lisäksi vuodenvaihteessa muuttunut lainsäädäntö luomurehujen ympärillä.

Aiemmin luomurehuista viisi prosenttia sai olla tavanomaisen tuotannon ehdoin tuotettua, vaan ei enää. Hetki säädösten kiristämineen on ollut tuottajien kannalta haastavin mahdollinen.

Samalla ovat tiukentuneet luomueläinten lääkitsemiseen liittyvät säädökset.

Muutokset ovat kasvattaneet myös nuorikoiden tuotantokustannuksia. Luomutuotantoa varten kasvatetut nuorikot on jatkossa kasvatettava täysin luomuehtojen mukaisesti, eli niiden on esimerkiksi päästävä ulkoilemaan.

Tällä hetkellä Suomessa on 54 luomumunien tuottajaa. Vaikka määrä on kasvussa, kulutuksessa Suomi on silti jäljessä muita Pohjoismaita.

Kun täällä luomumunien osuus tuotannosta on kahdeksan prosenttia, Ruotsissa osuus on 16 ja Tanskassa jo 30 prosenttia, Hamina mainitsee.

Hän ei usko, että ruuan ennustettu hinnannousu välttämättä näkyy kielteisesti munien menekissä. ”Halu siirtyä halvempiin elintarvikkeisiin voi jopa nostaa munien kulutusta.”

300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketista Ketola ei usko olevan luomumunantuottajille merkittävää hyötyä. Myös tuen ajoitus on kevätkylvöjen onnistumisen suhteen liian myöhäinen, hän moittii.

Lounaisrannikon munantuotanto ei ole MTK:n edunvalvonnankaan keskiössä, Ketola pohtii. ”Maatilojen tilanteesta puhuminen keskittyy enemmän nautatiloihin.”

Tuottajahinnan korotustarpeen suhteen puhutaan hänen mukaansa useista kymmenistä senteistä.

”Ei kaivata valtion apua, vaan rahaa markkinoilta. Ei ole oikein, että yhteiskunta maksaa kaupan hintapolitiikasta.”