Honkalan sikatilalla ja Ylisen broileritilalla voi seurata eläimiä tuotanto-oloissa: "Jotkut sanoivat, ettei kukaan kotimaassa usko heidän näkemäänsä saparollisista sioista"

Ylisen broileritilalla on reilun puolen vuoden aikana ehtinyt käydä jo yli 700 vierailijaa. Aki Ylinen pitää hyvänä, että suomalaisten broilereiden tuotanto-olosuhteita ja tuotantoa voi esitellä konkreettisesti. Kuva: Arto Takalampi

Pentti Honkala ottaa sikalansa esittelyssä aina kuulijakunnan huomioon. Suomalaisen sikaketjun tuotantotavan esittelyyn kuuluu olennaisesti myös kotimaisen ohravalkuaisrehun käytön esittely. Kuva: Arto Takalampi

Lähes vierekkäin olevilla Honkalan sikatilalla ja Ylisen broileritilalla on mahdollisuus seurata tuotantotiloissa olevien sikojen ja broilereiden normaalia elämää. Kumpaankin on rakennettu tätä varten erilliset esittelytilat eli showroomit.

Sekä Pentti Honkala että Aki Ylinen korostavat, ettei ikkunan takana olevia tuotantotiloja ole mitenkään tuunattu esittelyä varten. Ne ovat aivan samanlaiset kuin mitkä tahansa Atria-ketjun sikaosastot tai broilerikasvattamot.

Honkalassa showroomista on kokemusta jo parilta vuodelta, jona aikana tilassa on vieraillut reilusti toista tuhatta kävijää. Yliseen showroom valmistui viime kesänä, ja kävijöitä on ehtinyt vierailla jo yli 700.

Molemmat showroomit olivat ensimmäiset laatuaan Atria-ketjussa, ja ne saavat lähiaikana seurakseen pari uutta. Idean showroomin toteuttamiseen Honkala sai tutustuttuaan vastaavaan Hollannissa. Hän rakensi sen uuden sikaosaston yhteyteen, Ylinen jo olemassa olevan kasvattamon sosiaalitilan jatkeeksi.

Molempien tilojen isännät pyrkivät olemaan aina kun mahdollista esittelemässä vierailijoille tuotantoa. Pentti Honkala pitää sitä tärkeänä, koska silloin vieraat kokevat tilan väen olevan täysillä mukana.

"Esittelyn suhteutan sitten kuulijakunnan mukaan", hän sanoo.

Aki Ylinen korostaa, että suomalaisten broilereiden hyvä terveystilanne aukeaa eri lailla, kun sen voi kertoessaan myös havainnollistaa.

"Vierailijoille voi osoittaa, että panostamme lintujen hyvinvointiin koko kasvatuserän ajan 24/7."

Molemmat myöntävät, että tuotannon esittelyt päivittäin jopa useille ryhmille vie aikaa. Se oli heillä kuitenkin tiedossa jo etukäteen, ja ajan löytäminen on pitkälle järjestelykysymys.

Tiloihin on tutustunut ryhmiä laidasta laitaan: päiväkoti- ja ala-asteikäisiä, Atrian työntekijöitä, kauppa- ja ravitsemusalan edustajia ja vastuullisuushenkilöitä, viranomaisia sekä ulkomaalaisia kuten kiinalaisia Atrian vieraita.

Molemmat isännät ovat havainneet showroomien olevan tarpeen, sillä suomalaiset alkavat olla varsin vieraantuneita kotieläintuotannosta.

"Käynti on avannut monella silmät, sillä ennakkoon he ovat kuvitelleet näkevänsä pahempaa. Erityisesti sitä on hämmästelty, kuinka paljon sioilla on tilaa vielä kasvatusvaiheen lopussakin", Honkala sanoo.

"Se on eläimille hyväksi, mutta heikentää suomalaisen sianlihatuotannon kilpailukykyä eurooppalaiseen tuotantoon verrattuna. Suomessa saa olla neliömetrillä vähemmän eläimiä kuin muualla."

Honkalan mukaan myös konkreettinen tieto suomalaisen sikaketjun tuotantotavasta, jossa häntiä ei typistetä, käytetään kotimaista ohravalkuaisrehua, salmonellattomuus ja antibiootittomuus, on yllättänyt monet, esimerkiksi kauppiaat.

Ylinen on saanut vastata hämmentyneisiin kommentteihin, eivätkö linnut olekaan häkissä. Samoin broilereiden jalkaterveys, antibiootittomuus ja salmonellattomuus sekä mahdollisuus turvekylpyihin ovat monella aivan uusia asioita.

"Vieraille esitellään tuotantoa kaikissa vaiheissa. Sekin kerrotaan avoimesti, että kaikki linnut eivät selviä kasvatusvaiheesta", hän korostaa.

Honkalan sikatila on parin naapurikotieläintilan kanssa yksi lähimmistä tiloista Seinäjoen kaupunkiasutusta. Etäisyyttä lähimpään asuinalueeseen on alle puoli kilometriä.

Honkala onkin kutsunut alueen asukkaita tutustumaan sikatalouteensa. Hän kokee, että se on avartanut näkemyksiä ja lisännyt suvaitsevaisuutta puolin ja toisin.

"Kun vierekkäin asutaan ja toimitaan, tässä on oppinut välttämään vastakkainasettelua. Nöyristelemään ei pidä alkaa vaan olla ylpeä ammatistaan, mutta ei myöskään lähteä levittämään lietettä toisten ikkunan alle pyhäaikaan", hän havainnollistaa yhteiseloa.

Suomalainen sikojen ja broilereiden kasvatustapa on hämmentänyt myös show- roomeissa käyneitä ulkomaisia kävijöitä. Esimerkiksi saksalainen viljelijäryhmä ihmetteli, miksi sioilla on häntä eikä sitä ole typistetty.

Kun Pentti Honkala kertoi, että siat kasvatetaan lain mukaan saparollisina, vastaanotto oli ollut lähes vihainen.

"He olivat sitä mieltä, ettei niin pysty toimimaan. Jotkut keskieurooppalaiset sanoivatkin, ettei kukaan kotimaassa usko heidän näkemäänsä saparollisista sioista", Honkala sanoo.

Kiinalaiset puolestaan ihmettelivät Ylisen kasvattamossa, miten lintuja voi lääkitä näin isossa lintuparvessa. Vielä enemmän he ihmettelivät kuultuaan, ettei niitä lääkitä. Myös sitä ihmeteltiin, eivätkö linnut syö toisiaan.

"Kerroin, että linnut saavat rehusta kaiken tarvitsemansa, joten niiden ei tarvitse näykkiä toisia. Siksi niiden nokkia ei myöskään tarvitse typistää, kuten jossain on tapana", Aki Ylinen sanoo.

Kummankin korviin on kuulunut vierailuista pääosin positiivista palautetta eikä ainakaan suoraa kritiikkiä tai kyseenalaistuksia ole esitetty.