Neljännes kotieläintiloista on vakavissa ongelmissa kustannuskriisin takia – 2 000 maatilan maksuvalmius on loppumassa ja tuotannon jatko vaakalaudalla

Viime vuosien suuret investoinnit, jyrkkä kustannusten nousu ja tuottajahintojen paikallaan polkeminen ovat ajaneet kotieläintilat syöksykierteeseen. 

Arviolta noin 2 000 maatilaa on pahoissa maksuvalmiusongelmissa ja niiden tuotannon jatkuminen on vaakalaudalla, sanoo maatalousjohtaja Johan Åberg MTK:sta.

Lukema perustuu MTK:n eri pankkiryhmien kanssa käymiin keskusteluihin sekä tilastotietoihin.

Pääosa näistä 2 000 tilasta on kotieläintiloja. Määrä on merkittävä, sillä yhteensä päätoimisia nauta-, sika-, siipikarja- ja lammastiloja on noin 8 000. Kaikkiaan maatiloja on Suomessa reilut 40 000.

Suurella osalla ongelmien taustalla on investoinnit. Tuotantorakennuksia on laajennettu ja peltoa ostettu lisää. Puoli vuotta jatkunut kustannuskriisi on ollut monelle viimeinen pisara. Nyt rahoitusta on vaikea saada kustannuskriisin tuomiin uusiin ongelmiin.

Markkinatilanne on iskenyt pahiten sikatiloihin. Eurooppalaisen sianlihan vienti Kiinaan on vähentynyt ja kotimarkkinoilla kulutus laskee. Samalla kustannukset ovat nousseet rajusti.

Lypsykarja- ja muita nautatiloja taas kuormittaa viime vuosien voimakas investointitahti ja nyt iskenyt kustannuskriisi.

Kasvinviljelytiloilla velkataakka on pääasiassa kevyempi kuin kotieläintiloilla, mutta useamman vuoden jatkunut erittäin heikko kannattavuus näkyy kyvyssä kestää nykyisenlaisia tilanteita. Viime syksyn heikkosato ja rajusti kallistuneet lannoitteet aiheuttavat maksuvalmiusongelmia kasvinviljelyssä.

"Tästä voi kehittyä pidempi aikainen turbulenssi, jos kylvöalat laskevat ja tuotanto vähenee, kun tiloilla ei ole varaa ostaa kevääksi tuotantopanoksia", Åberg sanoo.

MTK:ssa toivotaan pankeilta ratkaisuhakuisuutta.

"Pankit tekevät ratkaisuja tapauskohtaisesti, mutta pankkien on oltava aktiivisesti maatila-asiakkaisiinsa yhteydessä ja tarjottava heille ratkaisuvaihtoehtoja", Åberg sanoo.

Ongelman ydin on kuitenkin markkinoilla.

"Ei lainojen uudelleen järjestely tai uudet lainat pitkän päälle riitä. Tilojen talouskriisi on ollut kesästä lähtien tiedossa, mutta tuottajahinnat eivät ole juuri muuttuneet", Åberg toteaa.

"Kaupan ja teollisuuden suoritus on ollut surkea. Muualla Euroopassa hinnat ovat reagoineet enemmän."

Åberg vaatii kaupalta ja teollisuudelta vastuunkantoa.

"Investoinnit maatiloilla ovat hiljentyneet ja tiloja lopettaa. Se tulee näkymään ruuan tuotantomäärien pienenemisenä", Åberg sanoo.

Maatalousmarkkinoiden tilanne on sumun peitossa. Epävarmuus ei helpota tilojen rahoituksen saantia. "Pankkien olisi helpompi myöntää rahoitusta, jos markkinoilla olisi valoa näkyvissä."

Ongelmia on alkanut ilmetä valtion takaamissa lainoissa.

Valtio on myöntänyt maksuvaikeuksissa oleville maatiloille lainojen takauksia vuonna 2017 sekä vuosina 2019 ja 2020.

Viime vuonna ongelmat näiden lainojen takaisin maksussa kasvoivat ja sama näyttäisi jatkuvan tänä vuonna.

Ruokavirastolla ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka monella maatilalla on tällä hetkellä ongelmia maksaa näitä lainoja, koska lainat ovat myöntämisen jälkeen pankin ja viljelijän välisiä asioita, erityisasiantuntija Aulis Kuusela Ruokavirastosta kertoo.

Jos maatila menee nurin ja pankki ei saa valtion takaamaa lainaa viljelijältä perittyä, voi pankki tehdä Ruokavirastoon korvaushakemuksen ja takaus tulee käyttöön.

Viime vuonna sellaisia korvaushakemuksia tuli Ruokavirastoon 50 kappaletta ja 2,8 miljoonaa euroa korvattiin pankeille.

Se on aiempia vuosia enemmän, sillä ennen summa on jäänyt korkeintaan miljoonaan euroon vuodessa.

Kuusela arvioi, että tänä vuonna korvaushakemuksia tulee vähintään sama määrä kuin viime vuonna ja yhteissumma on kolmen miljoonan luokkaa.

Päätöksiä lainojen takauksista maksuvaikeuksissa oleville tiloille on tehty kaikkiaan runsaat 1 200 kappaletta ja takausta on yhteensä myönnetty runsaat 60 miljoonaa euroa.

Maatalouden tiukka taloustilanne on jatkunut pitkään. Vuonna 2017 myönnettiin maksuvaikeuksissa oleville tiloille valtion takaamia lainoja seitsemän vuoden maksuajalla korkeintaan 110 000 euroa tilaa kohti. Siitä valtio takasi 70 prosenttia.

Valtion takauksen myöntämisen ehdoissa vaaditaan, että tilan tuotannolla on edellytykset kannattavaan toimintaan. Takaus on myönnetty tilapäisiin toimintaympäristön muutosten tai poikkeuksellisten sääolojen aiheuttamiin maksuvalmiusongelmiin.

Vuosina 2019 ja 2020 myönnettiin takauksia viiden vuoden maksuajalla. Luoton määrä oli enintään 62 500 euroa ja valtiontakaus enintään 80 prosenttia luoton määrästä eli enintään 50 000 euroa.

Jos lainan maksu venyy näiden määräaikojen yli, niin valtio ei ole enää korvausvelvollinen. Eli vuosina 2019 ja 2020 myönnetyt takaukset eivät ole enää kuudentena vuotena voimassa ja 2017 myönnetyt takaukset umpeutuvat kahdeksantena vuotena.

Siten voidaan olettaa, että pankit eivät ole kovin halukkaita myöntämään näihin lainoihin lykkäyksiä.

Laina-ajat loppuvat vuosina 2024 ja 2025.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on talven aikana maininnut, että tänä keväänä avattaisiin haku valtion takaamiin maksuvalmiuslainoihin. Vielä siitä ei ole tehty päätöstä.

Lue lisää:

MTK:n johtokunta vaatii maatalouden kustannuskriisiin nopeita ratkaisuja – "Jos markkina ei toimi hyvällä, on se pantava toimimaan kovin keinoin"

Monen viljelijän palkka sulaa olemattomiin, kun polttoaineen, energian ja lannoitteiden hinnat nousevat humisten