Suuri osa kevätvehnästä on yhä puimatta sateiden takia

Sademittarit tulvivat viikonloppuna Etelä- ja Itä-Suomessa. Kuva on otettu Lounais-Suomessa. Veikko Niittymaa Kuva: Viestilehtien arkisto

Syksyn puinnit ovat edelleen pahasti kesken. Korjaamatta on liki kolmannes pelloista, etenkin kevätvehnää ja öljykasveja, tuottajaliitoista kerrotaan.

Sunnuntain saderintama kasteli perusteellisesti Etelä- ja Itä-Suomen pellot. Peltojen kantavuudessa on jo ongelmia, sillä savimaat olivat entuudestaan läpimärkiä, toteaa toiminnanjohtaja Jaakko Holsti MTK Uudeltamaalta.

Holsti arvelee, että ehkä 65 prosenttia maakunnan viljoista on laarissa.

Pääosa kevätvehnistä ja lähes kaikki rypsit ja rapsit ovat edelleen pellolla. Jatkuvien sateiden takia vehnät tuskin enää kelpaavat leipureille.

Nyt kaivattaisiin kipeästi viikon kuivaa poutajaksoa, mutta sääennusteiden mukaan sellaista ei ole tulossa. Päinvastoin, lisää vettä on luvassa lähes päivittäin ja keskiviikkona vielä runsaasti.

Peltojen rakenne kärsii väkisin ja vaurioista kärsitään useita vuosia. Holstin mukaan mielialat ovat maassa. Syksyn toimintaa pitäisi käynnistellä, mutta väki murehtii keskeneräisiä syystöitä, Holsti sanoo.

Pohjois-Savossa viljellään etelää aikaisempia ohria ja kauroja.

Ohrien puinnit ovat lopuillaan, mutta kauroista lienee edelleen 40 prosenttia korjaamatta, toiminnanjohtaja Juhani Savolainen MTK Pohjois-Savosta arvioi.

Karjatilat ovat säilöneet viljaa tuoreena, mikä on säästänyt kuivauksessa. Puintikosteudet ovat olleet korkeita, kun joka toinen päivä on satanut. Peltojen kantavuus alkaa pettää.

Puintiongelmien lisäksi karjatiloilla on pulaa kuivikkeista, kun puinnit ovat viivästyneet. Turpeen hinta on kaksinkertaistunut. Osa tiloista on jo vähentänyt tai aikoo vähentää karjaa kuivikepulan takia.

Etelä-Pohjanmaalla korjuukausi on ollut jo nyt poikkeuksellisen pitkä, kuudes viikko on menossa, toteaa toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemi MTK Etelä-Pohjanmaalta.

Maakunnan viljoista on vajaa 30 prosenttia puimatta, etupäässä kevätvehnää ja rypsiä, jonkin verran myös rehuviljoja.

Kesällä uutisoitiin poikkeuksellisista rankkasateista ja tulvista.

Satovahinkoilmoituksia jätettiin 3 000 hehtaarin edestä, mikä on noin sadasosa maakunnan pelloista.

Pohjanmaalla elätellään edelleen toiveita siitä, että loputkin viljat saadaan vielä pois. Katoilmoituksia ei ole juuri jätetty lisää kesän jälkeen.

Ojaniemen mukaan puinnit etenevät hitaasti, kun vettä saadaan lähes joka toinen päivä. Lisäksi öisin on satanut, jolloin puimaan on päästy vasta myöhään iltapäivällä. Kaikkensa viljelijät ovat yrittäneet, jotta sato saadaan talteen.

Pellot kantavat nipin napin koneita, mutta painumia on tullut. Rakeitakin on saatu.

Ilmatieteen laitoksen mukaan maan etelä- ja keskiosassa satoi sunnuntaina runsaasti. Eniten satoi Mäntsälän Hirvihaarassa, missä vuorokauden sademäärä oli 47 millimetriä. Kolmella mittausasemalla rikottiin syyskuun päivittäinen sade-ennätys.

Valtakunnallinen ennätys jäi vielä kauas. Parikkalassa satoi 85 milliä 12. syyskuuta 1968.

Viikonlopun sateiden jälkeen syyskuun sademäärä ylittää jo monin paikoin kaksinkertaisesti koko syyskuun pitkän ajan keskiarvon. Sateisinta on ollut pääkaupunkiseudulla. Utsjoella puolestaan on jo rikottu syyskuun ennätys.

VEIKKO NIITTYMAA

Avaa artikkelin PDF