Mesikasvien viljely auttaa mehiläisiä ja turvaa hunajantuotantoa
Keväällä alkanut hanke pyrkii selvittämään tarkemmin mesikasvien merkitystä mehiläisille sekä kouluttamaan alasta kiinnostuneita.
Romppasen ja Kipinoisen tilalla mesikasvilajeina on hunajakukkaa, alsikeapilaa, auringonkukkaa sekä kaupallista mesikasviseosta. Kuvassa Romppanen on hunajakukkakasvuston keskellä. Kuva: Jaana KankaanpääErja Romppasen ja Jarmo Kipinoisen tila on mukana Mehiläisiä maatiloille -hankkeessa, jossa arvioidaan mesikasvien viljelyn vaikutusta mehiläisiin ja hunajasatoon.
"Mehiläisyhdistys tiedotti, että tällainen hanke on tulossa. Me sitten mietittiin, että tässä voisi olla kiinnostavaa olla mukana", Romppanen kertoo tilallaan Aurassa keskellä sinertävää hunajakukkamerta.
Romppasen ja Kipinoisen tilalla kasvaa viljaa 147 hehtaarilla. Mesikasveja on kylvetty reilun viiden hehtaarin alalle. Talvehtineita mehiläispesiä on 35.
Mesikasvien viljelyllä voidaan turvata riittävä meden saanti mehiläisille myös silloin, kun luonnonkasvit ja tuotantokasvit eivät kuki. Näin mesikasvien viljely auttaa turvaamaan hunajantuotantoa ja voi jopa lisätä sitä.
"Hunajan keruuaika on 3–7 viikkoa vuodessa. Mesikasveilla keruuaikaa voi pidentää", Satafoodin kehitysasiantuntija Jaana Laurila tiivistää.
Laurilan mielestä mesikasveja voisi hyvin viljellä alueilla, jotka eivät sovellu laajamittaiseen tuotantoon.
"On muistettava myös, että mesikasvit toimivat hyvin vuoroviljelyssä", Laurila kertoo.
Mesikasveja voidaan viljellä esimerkiksi monimuotoisuuspelloilla tai -kaistoilla, jolloin niihin on mahdollista saada luonnon ja maiseman monimuotoisuudesta maksettavaa erityistukea.
Mesikasveja voi viljellä yksin tai seoskasvustona.
Yhden lajin kasvustoissa jatkuva meden saanti turvataan huolellisella kylvöaikasuunnittelulla. Usein kylvö kannattaa jättää myöhäiseksi. Näin kukinta ajoittuu aikaan, jolloin muita kukkivia kasveja on vähemmän.
"Siemenseoksista sellainen on hyvä, jossa lajit kukkivat portaittain", Hunajaluotsin toimitusjohtaja Lauri Ruottinen neuvoo.
Satafoodin asiantuntijan Jukka Saarisen mukaan nyt eletään kriittisiä kahta viikkoa hunajantuotannon suhteen. Kukinnat ovat viileän sään takia myöhässä, joten hunajan tuotantokin on pientä.
Ruottinen kertoo, että hunajantuotannon kannalta ihanteellinen sää on lämmin, pilvipoutainen ja tuuleton.
Ruottisen mielestä ekosysteemipalveluiden kehittämisessä hyönteispölytys on jäänyt liian vähälle huomiolle. Hän muistuttaa, että monet viljelykasvit hyötyvät pölyttäjistä.
"Pölytys nostaa satoja parhaimmillaan satoja kiloja per hehtaari."
Ruottisen mukaan mesikasveja voisi tuottaa jopa 10 prosentilla peltoalasta. "Mutta jos pääsisimme edes viiteen prosenttiin, sillä olisi valtava merkitys hunajantuotannolle ja maatalousympäristön monimuotoisuudelle."
Mehiläisiä maatiloille -hankkeen aikana mesikasveja viljellään kahdeksan maatalousyrittäjän ja mehiläistarhaajan pelloilla. Tuloksien avulla päätellään, lisäävätkö mesikasvit mehiläispesien painokertymää ja näin hunajasadon määrää.
Lisäksi hankkeessa valmennetaan hunajantuotannosta kiinnostuneita maatalousyrittäjiä sivutoimisiksi mehiläistarhaajiksi. Infotilaisuudet valmennuksesta järjestetään elokuussa.
Hanke jatkuu vuoden 2018 loppuun asti. Toteuttajina ovat Satafood kehittämisyhdistys ry ja Hunajaluotsi Oy.
Lisätietoja hankkeesta ja valmennuksesta löytyy osoitteista Satafood.net ja Hunajaluotsi.fi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
