Tilalla uusittiin muutama vuosi sitten lypsyrobotit. Investointeja on pakko tehdä jatkuvasti. Kuva: Juha Tanhua
Maidontuottaja taloustilanteesta: ”Tuntuu etten mitään muuta ole urani aikana tehnyt kuin etsinyt säästöjä”
Tukisummien kutistuminen, maksatusaikataulujen muutos sekä maidon tuottajahinnan lasku kiristävät maitotilan taloutta.
Tilan talous ei kestä minkäänlaisia epäonnistumisia, sysmäläinen Matti Kivelä sanoo. Kuva: Juha TanhuaSysmäläistä Matti Kivelää pyydettiin juuri läheisen koulun ammatinvalintatunnille puhumaan kahdeksas–yhdeksäsluokkalaisille maanviljelijän työstä.
”Nyt joudun kyllä todella miettimään, mitä positiivista keksisin, joka kannustaisi nuoria hakeutumaan alalle.”
Matti ja Anni Kivelän maitotilalla on 120 lypsävää ja kaksi robottia. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2019. Perheeseen kuuluu neljä lasta: nuorin on kaksivuotias, vanhin yhdeksän.
Muutama vuosi sitten vaihdettiin lypsyrobotit. Muutenkin investointeja on tehty tasaiseen tahtiin, joka vuosi joko navettaan tai koneisiin. ”Se kuuluu tähän arkeen. Kun aloittaa tilanpidon, on pakko investoida.”
Se tarkoittaa myös melkoista velkamäärää.
Kun Matti Kivelältä kysyy talousasioista, ensimmäisenä puhelimesta kuuluu pitkä huokaus.
”Kyllä tämä tilanne tuntuu ihan käsittämättömältä.”
Hän aloitti tuottajan uransa 2015, kun tilalle perustettiin maatalousyhtymä. ”Siitä lähtien tilanne on huonontunut aika tasaisesti. Tuntuu, etten ole mitään muuta urani aikana tehnyt kuin etsinyt säästökohteita. Ne kivet alkaa nyt olla käännetty.”
”Meillä tukisumman lasku liikkuu kymmenissä tuhansissa euroissa.”
Kova kolaus oli, kun uusi cap-kausi alkoi ja tukimaksatukset siirrettiin aiempaa myöhäisemmiksi.
”Muutoksesta kerrottiin kyllä vuosi etukäteen, mutta en ymmärrä, miten siihen olisi pystynyt varautumaan, kun kustannustaso on ollut niin kireä koko ajan.”
Kivelän tilalla noin 70 000–80 000 euron tukisumma siirtyi pitkälle vuodenvaihteen yli. Se tietää melkoista taiteilua maksuvalmiuden kanssa.
Lisäksi tukitasot ovat laskeneet. ”Meillä tukisumman lasku liikkuu kymmenissä tuhansissa euroissa. Kun se yhdistyy tähän inflaatiotilanteeseen, tukien ostovoima on heikentynyt tosi paljon. ”
Pitkään odotettu nautapalkkio jää ennakoitua pienemmäksi. Lisäksi sen tulisi sisältää luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotuksen poistuman kompensaatio.
”Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotuksen kompensaatio on käytännössä sulanut meiltä kokonaan pois. Menetys on todella iso.”
Tukien saamiseksi pitää tehdä koko ajan enemmän töitä.
”Meille tulee uusia vaatimuksia joka puolelta. Tuet ovat muuttuneet yhä vastikkeellisemmiksi. Niiden eteen pitää tehdä paljon erilaisia toimenpiteitä, jotka vaativat rahaa.”
Kun tuet alenevat, niiden maksuaikataulut pitenevät ja lisäksi tuottajahinta laskee, kyllä se motivaatiota syö, Kivelä toteaa.
Tuorein lasku vei maidon hinnasta kaksi senttiä. ”Laskuja on tullut jo useampi huippuhinnan jälkeen. Kaikki ovat kirpaisseet. Yhtään ei tuottajahinta enää saisi laskea vaan nousua tarvittaisiin.”
Kerttu, 9, ja Viljami, 6, Kivelä ruokintapuuhissa. Kuva: Juha TanhuaKivelästä tuntuu, että viljelijä on nykyään ainut joka aina vain joustaa, mistään muualta ei joustoa tunnu löytyvän.
”Tavanomaisilla tuotostasoilla ei nykyään enää pärjää. Tuotannossa on pakko onnistua todella hyvin .”
Kivelän tilan keskituotos oli viime vuonna hiukan vaille 12 000 kiloa energiakorjattua maitoa lehmää kohti. ”Kohtuuhyvällä tasolla”, Kivelä luonnehtii.
Minkäänlaisia epäonnistumisia talous ei kestä, mutta eläimiin liittyy aina epävarmuuksia. "Ei tarvitse kuin jokin tauti tulla navettaan. Se voi pyöräyttää tuotannon moneksi vuodeksi sekaisin. Silloin kysytään hyviä perämetsiä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
