Ennen kuluttamista ruoka on tuotettava ‒ ruuan tuonti ei ole eettistä köyhempien maiden ihmisiä kohtaan

Ruokakriisiin aletaan vihdoin herätä myös Suomessa. Vaikka tiedot Venäjän aiheuttaman hyökkäyksen aiheuttamista raskaista vahingoista Ukrainan maatalouteen ovat olleet nähtävissä jo viikkoja sitten, viimeaikaiset sotatoimet ovat nostaneet kriisin vielä uudelle tasolle. Kukaan ei tällä hetkellä osaa arvioida, kuinka korkeaksi ruuan hinta maailmalla ja meillä nousee.

Venäjä on jo pitkään kohdistanut tuhotoimiaan siviiliväestöön ja yhteiskunnan rakenteiden rikkomiseen, kun ukrainalaiset ovat pystyneet estämään vihollisen sotilaallisen etenemisen. Samalla tietoon on tullut useita esimerkkejä peltojen miinoituksista, traktoreiden ja muiden maatalouskoneiden sekä ukrainalaisten tuottaman viljan varastamisesta.

Venäjä pystyy nyt estämään viljan ja muiden maataloustuotteiden viennin Ukrainan satamista. Tällä on vakava vaikutus paitsi Ukrainan talouteen myös kansainväliseen ruokaketjuun. Rautateitse ulkomaille myytävät tuotteet jäävät murto-osaan Ukrainan elintarvikeviennistä. Tämä nostaa hintoja ruuan maailmanmarkkinoilla . Pienellä viiveellä korotukset näkyvät kuluttajahinnoissa, myös Suomessa.

Venäjälle ruuasta on tullut ase. Vaikka maan oma talous on romahtamassa ja ruoka ehtymässä, se pystyy edelleen painostamaan elintarvikkeiden niukkuudella muita.

Kuluneella viikolla Luonnonvarakeskus (Luke) ennakoi ruuan hinnan nousevan tänä vuonna Suomessa 10 prosenttia (MT 24.5). Valtakunnallisessa mediassa esille nousi saman tien huoli siitä, että ruokamenot voivat kasvaa vuoden aikana 500 eurolla (STT 24.5.). Samalla ennakoitiin ulkomaisen halvemman ruuan kulutuksen kasvua (Yle 25.5.).

Ruuan kuluttajahintojen taso on toki tärkeä, mutta nyt olisi ennen kaikkea kannettava huolta siitä, että kotimaista ruokaa pystytään ylipäätään tuottamaan. Samalla on huomattava, että ruuan tuontikaan ei ole globaalin kriisin aikana enää itsestään selvää. Se ei ole myöskään eettistä köyhempien maiden ihmisiä kohtaan. Joka tapauksessa myös tuontiruuan hinta nousee.

Kun energian hinta näyttää edelleen olevan hallitsemattomassa nousussa, kukaan ei oikeastaan pysty ennustamaan, kuinka korkeiksi ruuan maailmanmarkkinahinnat kipuavat edes tänä vuonna ensi vuodesta puhumattakaan.

Jonkinlainen konsensus kuitenkin on jo siitä, että ensi vuosi on ruokaturvan osalta nykyistä kuluvaa vuotta huonompi.

Venäjän aiheuttaman sodan ja ruokakriisin kestoa on aivan mahdotonta ennustaa. Myös kesän sadon onnistuminen meillä ja muualla on edelleen näkemättä. Hyväkään sato ei ratkaise ongelmaa, mutta katovuosi merkitsisi täydellistä katastrofia jokaiselle maalle.

Kotimaisen tuotannon näkökulmasta tilanne on kriittinen. Valtion 300 miljoonan euron tukipotista tilat eivät ole vielä saaneet käytännössä mitään.

Kaupan jättiläiset Kesko ja S-ryhmä ovat ilmoittaneet avanneensa sopimukset elintarviketeollisuuden kanssa uudelleen kohonneiden kustannusten takia.

Osassa tuotteissa teollisuus on saanut isojakin korotuksia läpi, mutta alkutuotantoon asti ei ole riittävästi uutta rahaa kertynyt. Heikoin tilanne on lihatiloilla.

Sekä nykyisen että tulevan hallituksen on kannettava suurta huolta kotimaisen ruuan riittävyydestä. Kauppojen ja lannoiteyhtiöiden vahvan markkina-aseman pitää pysyä poliittisen tarkastelun kohteena pitkään.

Tilat tarvitsevat tuottojen lisäksi apua menojensa pienentämiseksi. Esimerkiksi energiaveron palautukset sekä kuluvalle että ensi vuodelle olisivat hyvä tapa tukea suoraan maatiloja.

Edit. Otsikkoa täydennetty 27.5.22 klo 8.11.