
Näin paljon uudelle traktorille pitäisi olla käyttöä, jotta hankinta kannattaa
Tilojen välistä konevuokrausta soisi näkevän enemmän, sanoo Työtehoseuran asiantuntija. Esimerkiksi viljatilan traktori voisi rehunteon aikaan olla karjatilalla vuokralla.
Viljatilan traktori voisi rehunteon aikaan olla karjatilalla käytössä, jolloin se ei turhaan seiso, eikä karjatilan tarvitsisi hankkia omaa traktoria kuljetuskaluston eteen, pohtii TTS:n asiantuntija Eerikki Kaila. Kuvituskuva. Kuva: Jarno MelaUuden traktorin hankinta muuttuu kannattamattomaksi, jos koneelle ei kerry riittävää määrää tuottavia käyttötunteja.
“Harrastuksiin saa käyttää niin paljon kuin haluaa. Liiketoimintaa ei kuitenkaan kannata rakentaa esimerkiksi tilan ulkopuolisilla tuloilla rahoitettujen koneiden varaan”, muistuttaa Työtehoseuran asiantuntija Eerikki Kaila.
Etukäteen tehtävät laskelmat parantavat onnistumisen mahdollisuutta. Hinnan lisäksi on huomioitava arvonalenema, kiinteät kulut, säilytys ja huoltomenot.
150 000 euron traktorille pitäisi löytyä vähintään 600 ja mielellään 800–900 tuntia tuottavaa työtä vuodessa.
Kaila vinkkaa laskennan avuksi tehdyistä työkaluista, kuten Työtehoseuran maksullisesta TTS-Kone -ohjelmasta. Sen etusivulla on myös ilmainen itsearviointitesti, jolla voi hahmottaa, mihin peltotöihin tilan omat tuotantopanokset ja koneinvestoinnit kannattaa keskittää.
“150 000 euron traktorille pitäisi löytyä vähintään 600 ja mielellään 800–900 tuntia tuottavaa työtä vuodessa. Yksinomaan viljanviljelyyn keskittyvällä tilalla tämä ei helposti täyty. Etenkin karjatiloilla koneen käyttö voi olla päivittäistä ja työtä kertyä siksi enemmän.”
Jos tunteja ei kerry tarpeeksi, olisi niitä lisättävä esimerkiksi urakoimalla. Leasingissa omaa pääomaa ei tarvitse sitoa koneeseen, mutta yhtä lailla tunteja tarvitaan. Maksut juoksevat talvellakin.
Paraskaan lisävaruste ei pelasta liian vähiltä työtunneilta, sanoo TTS:n asiantuntija Eerikki Kaila. Kuva: Työtehoseura TTSPienen tuntimäärän aiheuttamaa suurempaa yksikkökustannusta voi alentaa koneyhteistyöllä tai vuokrauksella.
“Tilojen välistä konevuokrausta soisi näkevän enemmän. Viljatilan traktori voisi rehunteon aikaan olla karjatilalla käytössä, jolloin se ei turhaan seiso, eikä karjatilan tarvitsisi hankkia omaa traktoria kuljetuskaluston eteen. Lyhytaikainen vuokraaminen onnistuu myös myyntiliikkeiden kautta.”
Urakointia suunnitteleva voi rekisteröityä Työtehoseuran ylläpitämään Urakka-foorumiin, josta löytyvät myös valmiit sopimuspohjat eri töihin. Konekaupoille ei silti kannata lähteä, ennen kuin on edes jonkin verran varmaa keikkaa tarjolla.
“Joskus urakointiin lähdetään niin, että ensin ostetaan kone ja vasta sitten etsitään asiakkaita. Paine on polkea oma laskutus liian alas, jotta työtä saa. Siitä kärsivät lopulta sekä urakoitsija että koko urakointimarkkina.”
Uuden koneen vaikutusta esimerkiksi satotasoon on Kailan mukaan vaikea suoraan euroissa laskea. Esimerkiksi rehunteossa tuotettuihin tonneihin vaikuttaa koko ketju: uusi tehokas silppuri ei työtehoa paranna, jos kuljetuksen kapasiteetti ei pysy perässä.
Joistakin lisävarusteista voi olla laskettavaa hyötyä, kun esimerkiksi automaattiohjaus tehostaa toimintaa. Paraskaan lisävaruste ei kuitenkaan pelasta liian vähiltä työtunneilta.
“Suomalaisilla tiloilla vuotuiset käyttömäärät jäävät helposti pieniksi. Osta traktori ja työkoneet ensisijaisesti niihin töihin, joita tilalla eniten tehdään. Muun konetyön osalta kannattaa verrata omistamisen, vuokraamisen ja urakoitsijalla teettämisen välillä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






