Robottilypsy on hyväksi myös lypsäjälle

Myös kaikkien päivystyskäyntien tulisi sisältyä lomitukseen ilmaiseksi, linjaa MTK:n maitovaltuuskunta. Kuva: Pekka Fali

Robottilypsystä tehdyt tutkimukset käsittelevät pääasiassa lehmien hyvinvointia, ruokintaa ja maidon määrää sekä laatua. ”Lypsäjä on jäänyt toistaiseksi sivurooliin”, kertoo aihetta tutkinut erikoistutkija Janne Karttunen Työtehoseurasta.

Karttunen esitteli tuloksia automaattilypsyn koetuista vaikutuksista Valion navetta­seminaarissa viime viikolla.

Vuonna 2014 Suomessa tuotetusta maidosta neljännes tuotettiin robottilypsytiloilla. Näistä noin neljännes vastasi asiaa koskevaan kyselyyn.

Helpotuksina automaattilypsyyn siirtymisessä koettiin selkään ja raajoihin sekä käsiin ja ihoon kohdistuvan altistuksen ja rasituksen väheneminen. Myös työtapaturmien riski koettiin pienemmäksi kuin muilla lypsytavoilla.

Lypsyn automatisoinnin koettiin lisäksi tuovan joustavuutta tilan töiden järjestelyyn ja parantavan karjanhoitotyön tuottavuutta sekä lisäävän maidontuottajan ammatin houkutte­levuutta nuorten keskuudessa. Henkisen kuormituksen tuottajat arvioivat joko vähenevän tai pysyvän ennallaan robottilypsyyn siirryttäessä.

Osa kuitenkin koki kuormituksen kasvavan automaattilypsyn vaativuuden takia.

Kaikki eivät muutenkaan kokeneet automaattilypsyä pelkästään auvoisena. Tiloista seitsemän prosenttia oli vaihtanut robottimerkkiä tai harkitsi merkin vaihtoa tai paluuta asemalypsyyn.

Etenkin yksin yrittävät kokivat jatkuvan hälytysvalmiuden raskaaksi. Myös lehmämäärän kasvattaminen koettiin helpommaksi asemalypsyssä.

Osalla murheena oli lomittajien ja työntekijöiden ammattitaidon riittävyys robottilypsyssä.