Elimäkeläisviljelijä kannustaa jakamaan typpilannoituksen: "Turha tuhlata panoksia, jos niistä ei ole kasveille hyötyä"

Teemu Helkala täydennyslannoittaa kaikki omat pellot Yaran N-Sensorin avulla ja urakoi lisäksi täsmälannoituksia noin 400 hehtaarille 20–25 euron hehtaarihintaan. Kuva: Markku Pulkkinen

N-Sensorista saa tulostettua kasvuston biomassasta ja satopotentiaalista kertovat selkeät lohkokartat. Kuva: Markku Pulkkinen

Teemu Helkala näppäilee Amazonen pintalevittimelle työohjeet. Isosta taulusta annetaan käskyt Yaran N-Sensorille. Kuva: Markku Pulkkinen

Maatalousyrittäjä Teemu Helkala viritteli toukokuussa traktorin katolle Yaran N-Sensor-mittaria, sillä urakointiasiakkaiden syysviljat alkoivat olla täydennyslannoitusvaiheessa. Omien kevätviljojen lisälannoitus seurasi heti niiden jälkeen.

Helkala on käyttänyt kasvuston satopotentiaalia mittaavaa N-Sensoria viisi vuotta ja on ollut tyytyväinen.

"Laitetta on helppo käyttää. Asetetaan vain haluttu, keskimääräinen lannoitemäärä ja raja-arvot ohjausyksikköön ja kone hoitaa loput. Lannoitetta menee vain niihin kohtiin, joissa sitä tarvitaan. Tarkennettu lannoitus säästää kymmenisen prosenttia lannoitemäärässä", Helkala tietää.

Levittimenä Helkalalla on Amazone ZA-M 1501 -pintalevitin, jonka työleveys on maksimissaan 36 metriä. Satopotentiaalin mittaamiseen hän käyttää N-Sensorin tukena käsikäyttöistä lehtivihreämittaria. Juuri hankittu sääasema auttaa myös tarkentamaan sekä lannoitusta että kasvinsuojelua.

Helkalan lannoitustaktiikka on tarkkaan mietitty ja käytännössä toimivaksi todettu.

"Kymmenen vuoden ajan olen jakanut kevätlannoituksen useampaan erään. Taloudellinen tulos on parempi, kun lannoitetta annetaan vain kasvien tarpeen mukaan. Kuiva viime kesä osoitti sen hyvin. Turha tuhlata panoksia, jos niistä ei ole kasveille hyötyä. Starttifosforilannoitusta olen myös käyttänyt useita vuosia ja sekin toimii erinomaisesti."

Kylvölannoituksena Helkala antaa viljoille 70–90 kiloa typpeä ja 10–20 kiloa fosforia hehtaarille. 10–15 kilon lisätyppi menee heti, kun ensimmäiset oraat tulevat näkyviin. Kolmas lannoitus tapahtuu korrenkasvun alettua ja vehnälle annetaan joskus neljäskin lannoitus lippulehtivaiheessa.

Kaikki lannoitteet levitetään peltoon rakeena. Täydennyslannoitteena täsmäviljelijä käyttää yleensä YaraBela Sulfania, jossa on 26 prosenttia typpeä ja 14 prosenttia rikkiä.

"Viljojen kaliumin saantiin pitäisi todennäköisesti kiinnittää enemmän huomiota, kuten kasvihuoneviljelyssäkin tehdään. Todennäköisesti vaihdankin täydennyslannoitteen kaliumia sisältävään tuotteeseen", Helkala pohtii.

Ympäristökorvauksen maksimityppimäärä tulee Helkalan tilalla normaalina kasvukautena yleensä täyteen. Viime vuonna katto ei kasvuoloista johtuen tullut vastaan. Tarkka viljelijä kritisoi maksimilannoitetason määrittämistä.

"Määräyksissä ei oteta riittävästi huomioon satopotentiaalia, lajikekehitystä ja esimerkiksi kalkituksen tuomaa sadonlisää. Typpi- ja fosforimäärät tulevat historiasta, joten ne ovat heti vanhentuneita. Toivottavasti tulevalla ohjelmakaudella pystytään hyödyntämään kasvien ja hyvien lohkojen potentiaali ja samalla hiilensidontakyky paremmin", Helkala esittää.

Teemu Helkala viljelee 300 hehtaarin tilakokonaisuutta, josta hänen vanhempansa, Kimmo ja Maarit Helkala, omistavat vielä kaksi kolmasosaa. Elimäen laajoilla peltoaukeilla sijaitsevat maat ovat pääasiassa hiesusavea ja jonkin verran on myös multavaa järvenpohjaa.

Tilalla kasvaa tänä vuonna pelkästään kevätviljoja, sillä viime vuonna syysviljat eivät tuoneet toivottua tulosta. Ne ilmeisesti paleltuivat viime kevään kylmissä tuulissa ja roustekin nosti osan kasveista ylös.

Lajikkeet Helkala valitsee yleensä uudemmasta päästä. Nyt pelloilla kasvaa Iiris-kauraa, Polartop- ja RGT Planet -mallasohraa, Calixo-, Diskett- ja Quarna-kevätvehnää sekä Kontu- ja Louhi-härkäpapua. Viljoista Helkala tavoittelee keskimäärin yli 5 000 kilon hehtaarisatoja.

Helkala on todennut kerääjäkasvit hyviksi konsteiksi parantaa maan rakennetta ja multavuutta. Aluskasveina hän käyttää pääasiassa raiheinää ja valkoapilaa. Ne kylvetään omalla ajokerrallaan tai viljankylvön yhteydessä.

Satojen varmistamiseksi kevytmuokkausta suosivan tilan kasvinsuojeluohjelmakin on mietitty tarkkaan. Pellolla käydään ruiskun kanssa 2–4 kertaa kasvukaudessa riippuen olosuhteista ja kasvustosta. Helkala myös testaa mielellään eri kasvinsuojeluaineita, sillä hän toimii palkkatyökseen BASF:in maatalousasiantuntijana.