Keinosiemennys tuo odotettua uutta verta lammaspopulaatioon
RANTASALMI (MT)
Etenkin liharotuja kasvattavat lampurit ovat pitkään kaivanneet keinosiemennystä laajentamaan pienten rotupopulaatioiden geneettistä pohjaa. Uutta verta on saatu muutamilla eläintuonneilla, mutta niitä on byrokratian ja tautiriskien vuoksi tehty niukasti.
Keinosiemennyksestä on hakenut apua viime vuosina vain muutama tila. Yksi näistä on Putkisalon lammastila Rantasalmelta.
”Olemme dorset-rodun ainoa jalostuslampola Suomessa, joten ulkomaisen aineksen tuonti on ollut väistämätöntä”, emäntä Susanna Nuutinen kertoo.
Tuonti vaatii paljon paperityötä, eikä tila saa myydä spermaa muille. Siksi Nuutisenkin tuonti jäi yhteen erään, joka tuotiin Englannista yhteistyössä ruotsalaisen yhdistyksen kanssa. Yhteistyö helpotti prosessia huomattavasti.
”Sperman tuonti yksin olisi ollut valtava ponnistus.”
Tuonti kannatti. Englantilaissiemenen avulla lihakkuus on parantunut ja eläimistä on tullut raamikkaampia.
Tänä vuonna lammastilojen mahdollisuus keinosiemennykseen helpottuu huimasti.
Lehmien siemennyksiä ja alkionhuuhteluita tuottava HH Embryo Oy innostui uudesta aluevaltauksesta ja tarjoaa pässien siementä ja siemennyksiä tulevalle astutuskaudelle.
”Meillä on luvat ja muu tarvittava valmiina, joten voimme myydä spermaa ja järjestää siemennyksiä vaikka heti”, markkinointijohtaja Mikko Ranta kertoo.
Tarkoituksena on kerätä spermaa kotimaisista huippupässeistä ja tuoda sitä ulkomailta. Yhtiö aikoo sekä ostaa omia pässejä että kerätä muiden omistamien pässien spermaa myyntiin. Sopivien luovuttajien etsintä on parhaillaan käynnissä.
Yhteistyössä ovat mukana Pro Agrian lammasneuvojat, Helsingin yliopiston Saaren klinikka ja kahden lammaseläinlääkärin Lammasmaailma-yhtiö.
Neuvojat etsivät sopivia pässejä sperman luovuttajiksi, Saaren klinikka tuottaa steriloituja härnäripässejä ja Lammasmaailma auttaa sperman keruussa.
Toistaiseksi Suomessa on kerätty lampaiden spermaa vain geenipankkiin, josta sitä saa käyttää vain äärimmäisessä hätätapauksessa. Varastosta ei ole kaupallisen keinosiemennyksen kannalta hyötyä.
1980- ja 1990-luvuilla keinosiemennysyhdistykset keräsi-
vät pässien spermaa ja kouluttivat lammas- ja vuohisiementäjiä.
Faballa on tuolta ajalta varastossa hieman siementä, mutta se ei täytä nykyisiä vaatimuksia. Kokeilusiemennys sillä tuotti Putkisalossa suomenlammasneloset, mutta karitsojen sukuja ei ole saatu linkitettyä nykypäivään.
HH Embryon avaus on siis enemmän kuin tervetullut.
”Kuuntelemme, minkälaista ainesta tilat kaipaavat ja suunnittelemme keruut ja tuonnit sen mukaan”, pässikuvastoa suunnitteleva Ranta kertoo.
HH Embryo järjestää myös lampaiden siemennykset. Jatkossa tarkoitus on, että tilat hoitavat siemennykset itse ja yhtiö on lähinnä tukena.
Tähän tähdäten syksyllä järjestetään lampaiden keinosiemennyksen toimilupakurssi.
Kurssista on Rannan mukaan paljon hyötyä, vaikka ei aikoisikaan itse siementää.
Lampurin vastuulle jää joka tapauksessa siemennettävien eläinten valmistelu sekä kiimojen tarkkailu ja yhtäaikaistaminen.
Ennakoinnin ja valmistelun rooli lampaiden siemennyksessä on suuri.
”Tilojen on sitouduttava. Kun alueena on koko maa, emme voi toimia niin, että kolmen lampaan siemennys tilataan aamulla Muhokselle ja illalla Hankoon.”
Jotta siemennys tuottaisi tulosta, samalle kerralle kannattaa valmistella useamman kymmenen uuhen tarkoin valittu joukko.
Osan kiima menee todennäköisesti joka tapauksessa ohi ja osa siemennetyistä ei tiinehdy.
HH Embryon tavoitteena on aluksi 50 prosentin tiinehtyvyys.
Se on realistinen, sillä Putkisalon siemennyksissä onnistumisprosentti on vaihdellut välillä 44–67.
Jatkossa HH Embryo suunnittelee myös lampaiden alkionhuuhtelujen ja -siirtojen tarjoamista.
Usko onnistumiseen lammaspuolella on luja.
”Farmarissa kyselyjä tuli todella paljon. Tänä vuonna toiveissa on ainakin kymmenkunta asiakastilaa ja ensi vuonna enemmän”, Ranta arvioi.
Ensimmäinen erä oxford down -rodun spermaa on jo välitetty Sirolan lammastilalle. Tilan emäntä Outi Sirola oli myös se, joka sai lehmäjalostajat innostumaan lampaista.
”Hän sai meidät sanomaan ’joo’, aiemmin olimme vain syöneet paljon lammasta”, Ranta nauraa.
Hän uskoo, että keinosiemennys voi tuoda helpotusta myös sukulinjoiltaan kapeaksi käyneelle vuohialalle.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
