Ympäristöjärjestöt haluavat maataloustukiin vahvan ympäristöpainotuksen – kohtaisi myös viljelijöiden toimeentuloa
Järjestöjen visioissa maatalous tuottaa kasviproteiineja ihmisravinnoksi mutta myös ylläpitää kestävää ja monimuotoisuutta ylläpitävää karjataloutta.
Laiduntavat eläimet kohentaisivat uhanalaisten luontotyyppien elpymistä. Kuva: Kari SalonenEU:n komission tavoitteena on, että vuonna 2021 alkavalla rahoituskaudella jäsenmaiden oma päätäntävalta maataloustukien kohdentamiseen kasvaa. Tätä mahdollisuutta Suomen pitäisi järjestöjen mielestä hyödyntää muuttamalla maataloustukijärjestelmää nykyistä ympäristöpainotteisemmaksi.
Seuraavalla rahoituskaudella EU:n maksamat tuet todennäköisesti vähenevät. Sekin olisi Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntijan Tapani Veistolan mukaan hyvä peruste tukien uudelleen kohdentamiselle.
"Samaan aikaan ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen haastavat sekä kestävän maataloustuotannon että viljelijöiden toimeentulon. On entistä tärkeämpää, että käytettävissä olevat tukieurot kohdistetaan hyvin”, Veistola perustelee.
Järjestöt julkaisivat tänään perjantaina esitteen, jossa ne hahmottelevat oman mallinsa ympäristön tilaa edistäviksi tukikohteiksi. Toimet on jaoteltu neljään ryhmään: luonnon monimuotoisuus, vesiensuojelu, ilmasto ja kiertotalous.
Suomen luonnonsuojeluliiton ohella tavoitteita on ollut muotoilemassa WWF Suomi, BirdLife Suomi ja Natur och Miljö.
Nykyinen maataloustukijärjestelmä ei järjestöjen mukaan ole onnistunut turvaamaan luonnon monimuotoisuutta eikä estämään rehevöittävien ravinteiden päätymistä vesistöihin.
”Maatalouden tukia kannattaa kohdistaa monihyötyjä tuottaviin toimiin. Esimerkiksi peltojen ympärivuotinen kasvipeitteisyys parantaa maan kasvukuntoa ja edistää samalla sekä vesiensuojelua että luonnon monimuotoisuutta”, sanoo WWF Suomen sisävesiasiantuntija Elina Erkkilä.
Järjestöt pitävät myös tärkeänä, että tukien kohdentamisessa huomioidaan nykyistä paremmin alueelliset erityispiirteet. Esimerkiksi eroosioherkillä ja ravinteikkailla mailla kannattaa tukea suojavyöhykkeiden perustamista ja kosteikkojen rakentamista, joilla voidaan vähentää vesistöihin valuvien ravinteiden määrää.
Ilmastonmuutoksen hillintä eli käytännössä hiilen sitominen viljelymaahan nousee sekin merkittäväksi painopisteeksi järjestöjen kokoamalla listalla. Lisäksi ne tukisivat kasviproteiinin lähteiden tuotantoa ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä maatiloilla.
Maataloustuilla voidaan kannustaa vähentämään lihan tuotantoa ja kulutusta Suomessa, sanoo BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.
Lehtiniemi kuitenkin korostaa, että eläintuotantoa tarvitaan tulevaisuudessakin.
"Eläimet ovat tärkeä osa kestävää suomalaista maataloutta, sillä laiduntaminen edistää maatalousympäristön monimuotoisuutta.”
Samoilla linjoilla on Natur och Miljön ympäristönsuojelupäällikkö Anne Antman. Hän muistuttaa eläinten lannan olevan oleellinen osa kiertotaloutta ja vähentävän riippuvuutta keinolannoitteista.
"Samalla se tuo maaperän työläisille eli maaperäeliöstölle elintärkeää orgaanista ainesta ja osallistuu näin maan kasvukunnon parantamiseen. Hyvinvoiva maaperä taas kestää paremmin sääolojen vaihtelut.”
Lue lisää: Ympäristöjärjestöjen ehdotukset maataloustukien uudistamiseksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
