”Ulkomailla ei aina tahdota edes uskoa, kuinka terveitä suomalaiset siat ovat”, muistutti Jaana Husu-Kallio

Finnpig Oy:n karjuasema valmistui vuonna 2008. Arkistokuva.  Kuva: Kankaanpää Jaana

Jalostus on vienyt suomalaista sianlihantuotantoa eteenpäin isoilla harppauksilla. ”Olemme tuottavuudessa samalla tasolla maailman parhaiden sikaketjujen kanssa”, kiitteli Finnpig Oy:n toimitusjohtaja Heikki Hassinen yhtiön 20-vuotisjuhlassa Tampereella perjantaina.

Suomalaisen sian suuret vahvuudet on terveys ja pitkä saparo. Niistä kannattaa aina olla ylpeä, muistutti Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio juhlapuheessaan.

”Meiltä puuttuu monta vakavaa tautia, jotka sikoja maailmalla vaivaavat. Ulkomailla sitä on joidenkin välillä jopa vaikea uskoa”, Husu-Kallio totesi.

Alalla tehdään paljon myös eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää dokumentointia, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa nykyistä enemmän, lisäsi Eläinten Terveys ETT:n toiminnanjohtaja Ina Toppari.

Finnpig perustettiin vuonna 2002 edistämään sikojen jalostusta ja risteytystä. Jalostusyhteistyö Ruotsin ja Norjan kanssa alkoi vuonna 2005. Nykyisin yhtiö myy noin 300 000 sikojen siemenannosta vuodessa.

ETT tekee Finnpigin kanssa tiivistä yhteistyötä esimerkiksi auditoimalla eläinaineksen lähtötiloja ulkomailla. Näissä yhteyksissä Toppari mainitsi havainneensa usein, miten hyvät olosuhteet sioilla suomalaisissa sikaloissa on verrattuna esimerkiksi Tanskaan.

Finnpigin omistavat A-Tuottajat Oy ja HKScan Finland Oy.

”Me mahdollistamme sen, että kaikilla asiakkaillamme on pääsy parhaaseen genetiikkaan tilakoosta riippumatta”, Hassinen sanoo.

Finnpigin toiminta-aikana esimerkiksi vuosittainen porsastuotos on kasvanut runsaasta 21-22 porsaasta 30-35:een vieroitettuun porsaaseen emakkoa kohden ja myös tuotannon hiilijalanjälki on tasaisesti pienentynyt, kertoo Hassinen.