Takana ensimmäinen vuosiilman munien häkkituotantoa
Virikehäkkeihin siirtyminen onnistui Suomessa EU-direktiivin mukaisesti. Peräti 14 EU-maata jatkoi häkkituotantoa direktiivin vastaisesti. Mirja Koivisto Kuva: Viestilehtien arkistovuosi 2012
Kananmunien tuottaminen perinteisissä varustelemattomissa häkeissä loppui EU:ssa virallisesti tasan vuosi sitten.
Suomessa munasektori pystyi pitämään häkkikanalat kieltäneen direktiivin asettamasta takarajasta kiinni. Kanaloiden määrä tosin väheni, ja jatkavilla tiloilla on investoinneista suuret velat maksettavanaan.
Myös tuotantokustannukset ovat vuoden mittaan nousseet ja nousevat yhä, muistuttaa Suomen siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Lea Lastikka.
”Nostan hattua kananmunantuottajille. He uskalsivat ottaa suuret velat ja investoida uusiin laitteisiin, vaikka alan kannattavuus ei ole ollut kovin hyvä. Onneksi he uskovat tulevaisuuteen.”
Sen sijaan jopa 14 EU:n jäsenmaassa häkkituotantoa jatkettiin direktiivin vastaisesti vielä vuodenvaihteen jälkeenkin.
Lokakuun lopussa MTK:n Brysselin toimiston kotieläinasiamies Marjukka Manninen kertoi EU:n komission arvioineen, että jopa 10 prosenttia EU:n jäsenmaiden kananmunantuotannosta ei edelleenkään täyttänyt häkkidirektiivin vaatimuksia (MT 31.10.).
Laitonta tuotantoa harjoitettiin tuolloin vielä viidessä jäsenmaassa.
Joulun alla tilanne oli Mannisen arvion mukaan ainakin saman suuntainen.
Komissio ilmoitti vuodenvaihteen jälkeen, että se käynnistää toimet direktiivirikkureita vas-
taan. Yksi siirtymäajan ylittäneistä maista onnistui lopettamaan laittoman tuotannon ennen kuin komissio keväällä käynnisti rikkomusmenettelyn 13 jäsenmaata vastaan, Manninen kertoo.
Käytännössä rikkomusmenettely tarkoittaa sitä, että maa joutuu vastaamaan komission asiaa koskevaan kirjeeseen.
Tämän jälkeen vielä kahdeksan maata on ehtinyt ajaa laittoman tuotannon alas. Jäljellä olevilla viidellä maalla voi Mannisen mukaan olla edessään EU:n tuomioistuin.
”Nähtäväksi se kuitenkin vielä jää, sillä aiemmissa rikkomusmenettelytapauksissa vain viisi prosenttia tapauksista on edennyt tuomioistuimeen asti”, Manninen arvioi MT:n haastattelussa 31.10.
Häkkidirektiivi aiheutti kuluneen vuoden aikana myös muunlaisia harmeja.
Munakunnan toimitusjohtaja Jan Lähde kertoi MT:lle elokuussa (24.8.), että hollantilaiset ovat ryhtyneet selvittämään häkkidirektiivin kustannusvaikutuksia.
Alustavien tulosten mukaan investoinnit ja muut vaatimukset nostivat tuotantokustannuksia 15–20 prosenttia.
Kustannusten nousun pelätään Lähteen mukaan siirtävän munien tuotannon vähitellen EU-maista unionin ulkopuolelle sellaisiin maihin, joissa kustannustaso on edullisempi ja vaatimukset väljemmät.
Esimerkiksi Ukraina havittelee nyt itselleen siivua Euroopan munamarkkinoista, Lastikka kertoo. Siellä kanat vanhoissa häkeissä ja kustannustaso selvästi EU:ta huokeampi.
Eurooppalaisia pakkaamoita, välittäjiä ja kananmunajalosteita valmistavan teollisuuden etujärjestö EUWEP ilmaisi elokuussa EU:n kauppakomissaarille huolestumisensa. Järjestö vaati selvitystä siitä, miten komissio suhtautuu tuontipolitiikassaan eläinten hyvinvointiin.
Myös maailmankaupan vapauttamisneuvottelut saattavat osaltaan uhata EU-maiden kananmunantuotantoa. EU:n asettamat tiukemmat hyvinvointimääräykset voidaan WTO:ssa tulkita kaupan rajoittamispyrkimyksiksi. JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
