Kotimaisuus yhä vahvemmin esillä kasvisten menekinedistämisessä
Kimmo Haimi Kasvisten kotimaisuudesta kertova sirkkalehtimerkki näkyy muun muassa kurkuissa, tomaateissa ja yrteissä entiseen tapaan, vaikka Kotimaisten kasvisten julkinen rahoitus onkin lopetettu. Kuva: Viestilehtien arkistoKotimaiset kasvikset ry:n jäsenjärjestöt päättivät viime vuoden lopulla, että toimintaa jatketaan ilman valtion tukea, kertoo yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Pekka Metsola.
Kotimaisten kasvisten toimintaa pyöritettiin vuosia maa- ja metsätalousministeriön (MMM) menekin edistämiseen myöntämällä rahoituksella. Sillä muun muassa palkattiin työntekijöitä.
MMM:n rahoitus alkoi pienentyä vuosi vuodelta. Samaan aikaan vaatimus omarahoituksen osuudesta kasvoi.
Varsinkin henkilöstöasioihin vaikutti, että julkinen raha muuttui vuoden mittaiseksi hankerahaksi. Lisäksi sen määrä ja ylipäätään saaminen muuttui yhä epävarmemmaksi, Metsola kertoo.
”Projektiluoteisuuden ja epävarmuuden takia henkilöstön palkkaaminen alkoi olla teknisesti lähes mahdotonta.”
Tärkeä työntekijöitä motivoinut asia jäi pois, kun julkisen rahan käyttäminen edellytti, ettei kotimaisuutta saa tuoda esiin.
”Valtion rahalla piti toimia sammutetuin lyhdyin”, Metsola kuvaa.
Kotimaiset kasvikset ry:llä ei vuoden alusta ole ollut enää palkattua henkilökuntaa. Tehtävät ja vastuut on jaettu jäsenjärjestöjen kesken.
Toiminnan ydin on suomalaisesta alkuperästä kertova sirkkalehtimerkki, sen imagon vaaliminen ja vahvistaminen sekä siihen liittyvän laatutyön tekeminen.
”Sirkkalehtimerkin näkyvyys ei ainakaan vähene”, Metsola linjaa. ”Kun mukana ei ole valtion rahaa, kotimaisuus saa näkyä yhdistyksen nimessä, toiminnassa ja verkkosivuilla.”
Sirkkalehtimerkkiä käyttää noin 2 000 yritystä pakkaamoiden sopimusviljelijät mukaan lukien. ”Mitään lipeämistä merkin takaa ei ole tapahtunut. On tärkeää, että merkki näkyy ja sitä käytetään”, Metsola sanoo.
Merkin käyttäjät ovat edelleen velvoitettuja oman tuoteryhmänsä menekinedistämisen rahoitukseen. Sen keräävät jäsenjärjestöt, jotka toteuttavat tuotekohtaiset menekinedistämiskampanjat viljelijöiden toiveiden mukaisesti.
Mikäli jäsenjärjestö on saanut menekin edistämiseen julkista rahaa, kotimaisuutta ei kampanjassa saa korostaa.
Laatutyötä merkin takana jatketaan ja Kotimaiset kasvikset valvoo merkin käyttöä entiseen tapaan.
Käytännössä valvonnan työkaluja ovat auditoinnit sekä käyttäjien tekemä itsearviointi.
Jäsenjärjestöt järjestävät entiseen tapaan kasvisten teemaviikkoja. ”Niistä ei tingitä tippaakaan.”
Samoin jatketaan valistusta ja tiedottamista sekä vuoden vihanneksen valintaa.
Kotimaisten kasvisten verkkosivuja päivittää jokainen toimialajärjestö omien tuotteidensa osalta. Järjestöt voivat käyttää tähän ostopalveluja esimerkiksi reseptien kehittämiseen.
Viime vuonna verkkosivuilla oli 11 000 kävijää viikossa. Suosittuja sivuja ei päästetä rapautumaan, Metsola vakuuttaa.
Verkkosivujen ajan tasaisuudesta halutaan pitää huolta myös siksi, että toiminnan supistumisesta johtuen puhelinpalvelua ei ehkä saa aivan yhtä nopeasti kuin ennen.
Terveyttä kasviksilla -kampanjasta yhdistys on joutunut luopumaan. Sitä Kotimaiset kasvikset teki yhteistyössä Sydänliiton ja syöpäjärjestöjen kanssa.
Kampanjan materiaali, tunnukset ja verkkosivut on annettu Sydänliitolle korvauksetta. Odotettavissa on, että liitto jollain tapaa jatkaa kampanjaa, Metsola kertoo.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
