Oletko tavannut tappajamelonin?

Ulkomailta tuotu vesimeloni syö tilaa suomalaiselta tomaatilta. Kuva: Jaana Kankaanpää

Oletko huomannut ravintolan tai ruokalan lounastiskillä, että siellä on yhä useammin espanjalaista vesimelonia?

Närpiön Vihanneksen toimitusjohtaja Stefan Skullbacka on pannut ilmiön merkille.

”Väittäisin, että meloni on ollut korvaamassa tomaatteja lisukkeena salaattipöydässä. Etenkin suurtalouspuoli on käyttänyt melonia yhä enemmän, koska se on halpaa”, Skullbacka sanoo.

Espanjalaisen meloni on siis syömässä lounaspöydästämme tomaatin, joten sitä voisi hyvällä syyllä nimittää tappajaetanan tapaan – tappajameloniksi.

Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen sanoo, että ravintoloissa käydessään suomalaiset eivät tule useinkaan ajatelleeksi, minkä maan tuotteista ruoka on oikein tehty.

Suomessa esimerkiksi hampurilaisketjujen ja muiden isojen pikaruokapaikkojen raaka-aineista alle puolet on kotimaista.

”Suomessa syödystä kurkusta 80 prosenttia on kotimaista alkuperää. Markkinaosuutta on jopa pysytty nostamaan, koska suomalainen ei talvellakaan juuri suostu syömään tuontikurkkua. Paitsi pakko on syödä ravintoloissa, joissa ihmiset eivät kysele ruuan alkuperää.”

Jalkanen harmittelee, ettei kotimainen tomaattituotanto ole pysynyt kulutustottumusten muutoksissa mukana niin hyvin kuin olisi toivonut.

"Kuluttajat suosivat nykyään paljon erikoistomaatteja, kuten terttua, kirsikkaa ja helmiä, ja se kannibalisoi perinteisen tomaatin syömistä, eli juuri sitä, jota Suomessa on tavattu viljellä. Nytkin kauppa tuo tänne sydämensä kyllyydestä ulkomaisia tomaatteja."

"Senegalilainen tomaattirasia on ollut keväällä kaupan laituriin tuotuna 30 senttiä, eli ei siitä hinnasta hirveästi lähtömaahan jää. Suomessa ei tuollaisen kanssa pysty kilpailemaan, joten silloin pitää olla jokin lisäarvo: onneksi kuluttajien mielestä kotimaisuus on vielä aika kova juttu."

Jalkasen mukaan suomalaisia viljelijöitä on havahdutettu useamman vuoden miettimään ja toimimaan, jotta he saavat enemmän erikoistomaatteja tuotantovalikoimaansa.

"Naapurimaissa, kuten Ruotsissa, siirtymä pyöreistä tomaateista erikoistomaatteihin tapahtui kolmessa neljässä vuodessa."

Tänä kesänä sekä kotimainen kurkku että tomaatti ovat kärsineet huonosta hinnasta. Kurkun tuottajahinta putosi juhannuksen tienoilla peräti 12 senttiin kilolta.

Närpiön Vihanneksen Skullbacka kertoo, että tomaatin hinta oli alimmillaan 32 sentissä kilo.

Kyse on sekä liikatarjonnasta että siitä, että kylmillä säillä kuluttajat eivät ole innostuneet vihanneksia ostamaan ja salaattia tekemään.

Skullbackan mukaan myös suomalaisten huonontunut ostovoima voi olla osasyynä kulutusmuutoksiin.

"Vaikka yleensä sanotaan, ettei taloudellinen tilanne vaikuta peruselintarvikkeisiin ja vaikkapa vihanneksiin, niin kyllä sillä voi olla oma osuutensa. Hinnat ovat tosin olleet niin kohtuullisia, ettei pitäisi olla kyse siitä, että ei ole varaa ostaa kotimaisia vihanneksia."

"Etenkin kotimaisen tuotannon osalta toivoisi, että kulutus olisi päinvastoin lisääntymään päin. Suomalaisten vihannesten syönti ei ole vielä mitenkään tapissa.