Peräpohjolan ryvässipulit talletetaan tuleville polville
Peräpohjolassa viljellään yhä ryvässipuleita, joiden viljelyhistoria yltää sadan vuoden päähän. Nyt niitä talletetaan geenipankkisäilytykseen.
Ryvässipulit ovat osa kansallisen kasvigeenivaraohjelman suojelemaa viljelykasvilajistoa. Kuva: Markku VuorikariRuokasipulin ryhmään kuuluva ryvässipuli on perinteinen maatiaiskasvi. Ryvässipulin vahvimpia viljelyseutuja ovat olleet Itä- ja Pohjois-Suomi, kerrotaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) tiedotteessa.
Luke ja Ammattiopisto Lappia ovat löytäneet Tervolasta ja lähialueilta 21 kotitarveviljelijältä ryvässipuleita, joiden viljelyhistoria yltää sadan vuoden päähän. Näistä muutama otetaan geenipankkisäilytykseen ja varmuuskokoelmaan.
”Peräpohjolan ryvässipuli on perimältään osa pohjoisten ryvässipulien ryhmää, mutta erottuu muista alueelta aiemmin löydetyistä ryvässipuleista”, kertoo ryvässipulien geneettisen analyysin laatinut erikoistutkija Teija Tenhola-Roininen Lukesta.
”Hyvien ryvässipulikantojen viljely istukkaiksi ja ruokasipuliksi voisi edelleen tuoda lisätuloa alueen puutarhaviljelijöille.”
Peräpohjolan alue on ollut vanhastaan tunnettua ryvässipulin viljelyseutua. Seudun korkealaatuista satoa myytiin laajalle alueelle 1900-luvun alkupuolella. Ryvässipulin viljely on ollut niin tärkeä osa alueen viljelykulttuuria, että sipuli on päässyt Tervolan vaakunaan.
”Ryvässipulia viljellään edelleen, mutta viljely on kutistunut kotitarveviljelyksi. Viljelijät ovat kehittäneet viljelymenetelmiä, kuten istukkaiden käsittelyä, korjuutapoja ja talvisäilytyksen keinoja”, kuvailee hankeasiantuntija Anne Tuomivaara Ammattiopisto Lappiasta.
”On tärkeää, että sipulikantoja pidetään elinvoimaisina myös viljeltynä.”
Ryvässipulit ovat osa kansallisen kasvigeenivaraohjelman suojelemaa viljelykasvilajistoa. Ryvässipulien geenipankkiaineistoa varmentaa kaksi varmuuskokoelmaa, joista toinen sijaitsee Ammattiopisto Lappialla Tervolassa.
”Tämän rinnalla on tärkeää, että sipulikantoja pidetään elinvoimaisina myös viljeltynä. Hyvien ryvässipulikantojen viljely istukkaiksi ja ruokasipuliksi voisi edelleen tuoda lisätuloa alueen puutarhaviljelijöille ja tarjota myös sipulin jatkojalostuksen mahdollisuuksia paikallisille yrittäjille”, kertoo hankkeen vetäjä tutkija Maarit Heinonen Lukesta.
Peräpohjolan sipuleja esitellään 24.5. Ammattiopisto Lappian Louen Maalaistorilla, jossa tutkijat ja ryvässipulien viljelijät kertovat millainen on peräpohjalainen sipuli ja sen viljelyn nykytilanne.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
