Satelliittien avulla koko viljelyala voidaan ottaa koekentäksi: "Taivaskaan ei ole rajana satelliittien hyödyntämisessä"
Suomessa kehitetty menetelmä voidaan ottaa käyttöön valtavilla peltoaloilla missä päin maailmaa tahansa.
Sokerijuurikas on todettu hyväksi esikasviksi muun muassa viljoille. Euroopan Avaruusjärjestön satelliitit mittaavat pelloista heijastusvasteen muutaman päivän välein helmikuusta lokakuuhun pilvitilanteen niin salliessa. Kuva: Jaana KankaanpääSatelliittiaineistot mahdollistavat juuri niin suurten esikasvi ja seuraava kasvi -yhdistelmien tarkastelun, kuin mitä todellisesta viljely-ympäristöstä löytyy.
MT kertoi tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin satelliittien tuottaman tiedon avulla esikasvien vaikutusta seuraavan viljelykasvin satoon.
Lähtöaineistona Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Maamittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen (FGI) menetelmän kehittämiselle toimivat FGI:n kasvillisuusindeksiarvot, joita oli kaikkiaan 240 000 peltolohkolta.
Euroopan Avaruusjärjestön (ESA) Sentinel-2 -satelliitit mittaavat heijastusvasteen muun muassa Suomesta muutaman päivän välein helmikuusta lokakuuhun pilvitilanteen niin salliessa.
Heijastusvasteesta FGI:ssä kehitetty menetelmä laskee normalisoidun kasvillisuusindeksin kullekin peltolohkolle aina kun peltolohko on näkyvissä, kertoo tutkimuspäällikkö Eetu Puttonen FGI:stä.
Kasvillisuusindeksi on kehitetty herkäksi havaitsemaan kasvillisuus, joten se soveltuu hyvin eri kasvuvaiheiden ajoittamiseen ja seurantaan, kun käytössä on tiheän toistovälin satelliittikuva-aikasarja.
Tähän asti käytössä ollut tieto viljelykierroista on pohjautunut kenttäkokeisiin.
”Nyt tuottamamme tieto on suoraan viljelijän pellolta, ja se myös kertoo esikasviarvon todellisessa tuotantotilanteessa”, sanoo Luken tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio.
”Tutkimusryhmän tuottamaa aineistoa olisi ollut mahdotonta saavuttaa peltokokein. Koejärjestelyt olisivat olleet hallitsemattoman mittavat vaatien useita koepaikkoja ja vuosia.”
Suomessa kehitetty menetelmä voidaan ottaa käyttöön valtavilla peltoaloilla missä päin maailmaa tahansa.
Ainoa edellytys on, että tiedetään lohkokoordinaatit ja lohkokohtainen tieto esikasvista ja seuraavan vuoden kasvista.
”Maatalous voi hyödyntää satelliittiaineistoja monin tavoin, eikä taivaskaan ole rajana”, toteaa Peltonen-Sainio.
Esimerkiksi Luken Taloustohtori-palvelutarjontaan sisältyvässä PeltoOptimi-työkalussa satelliittiaineistoja hyödynnetään lohkokohtaisen tuotantokyvyn arviointiin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
