”Iloa ruokaketjuun!”– johtaja haluaa muuttaa viranomaisen valvojasta valmentajaksi


Matti Puolimatkan mukaan maatalouden kannattavuutta voitaisiin parantaa panostamalla enemmän viljelijöitä hyödyttävään tutkimukseen. "Pellon ja kasvien satopotentiaalista saadaan tällä hetkellä hyödynnettyä aivan liian pieni osa." Kuva: Markku Pulkkinen

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Matti Puolimatkaa kuunnellessa pitää olla korva tarkkana. Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys -osaston johtajana Eviralla työskentelevä virkamies on selvästi miettinyt, millä keinoilla ruokaketjun menestyminen varmistetaan tulevaisuudessa.

"Nuoriin pitää luottaa ja antaa heille vastuuta mahdollisimman varhain. Vanhemman polven ei pitäisi synkistellä maatalouden tulevaisuutta. Nuorilla on aivan erilaiset lähtökohdat ja osaaminen kuin vanhemmalla ikäpolvella", Puolimatka uskoo.

Hän on vaikuttunut muun muassa siitä, kuinka osaavia ja idearikkaita maatalousalan opiskelijat ovat.

"Nuoret ovat erittäin sosiaalisia, minkä seurauksena yhteistyö tulevien maatalousyrittäjien kesken lisääntyy niin tiedonvaihdon kuin koneidenkin osalta. Nuorilla ei ole kynnystä tehdä yhteistyötä muiden yrittäjien kanssa."

"Nuorilla on lisäksi kaikki yrittäjyyteen tarvittava tieto ja työkalut puhelimessaan. Koska tahansa voi katsoa viljan maailmanmarkkinahinnat, tehdä viljelysuunnitelmia, ohjata maatalouskoneita tai kysyä neuvoa kaverilta. Nuorten kiinnostus digitaalisuuteen pitää hyödyntää koko ketjussa. Automatisoinnilla ja tekoälyllä saadaan lisää kilpailukykyä maatalouteen. Tieto liikkuu aina nopeammin kuin ihminen", Puolimatka muistuttaa.


Omalla tilallaan Matti Puolimatka on toteuttanut oppejaan. Sukupolvenvaihdos tehtiin viime vuonna. Tilaa jatkaa nyt oma poika ja aikaisemmasta isännästä tuli 52-vuotiaana renki.

"On hienoa seurata, kuinka nuori yrittäjä alkaa toteuttaa omia näkemyksiään. Mielipiteeni tietysti kerron, kun sitä kysytään, mutta muuten yritän olla puuttumatta tuoreen yrittäjän ratkaisuihin. Nuoria seuratessa oppii itsekin."

Nykyisiä lähiruoka-, ekologisuus- ja digitaalisuustrendejä on hyödynnetty esimerkiksi Loimaalle perustetussa ruokalukiossa. Puolimatka oli yksi erikoislukion alullepanijoita.

"Nuorten kiinnostusta ruokaa kohtaan pitää tukea. On hyvä, että on noussut erilaisia ruokatrendejä. Ne tarjoavat uusia bisnesmahdollisuuksia. Myös kaupunkiviljely ja yliopistojen tutkimushankkeet ruoan tuottamiseksi laboratoriossa ovat osoitus alan vetovoimasta."

Puolimatka painottaa, että Suomen pitää haluta olla maailman paras ruoantuottaja. Tätä tavoitetta myös viranomaisten on tuettava. Se onnistuu Puolimatkan mukaan siten, että valvojasta tulee valmentaja.

"Viranomaisen perustehtävä ruokaturvallisuuden varmistajana säilyy, mutta toimintatapa muuttuu. Turvallisuudesta ei tingitä, koska se on kilpailuvaltti. Virkamiesten ajankäyttö voisi muuttua siten, että vain 10 prosenttia työstä olisi enää valvontaa ja tarkastusta ja 90 prosenttia neuvontaa, opastusta ja kannustusta."

"Kun viranomainen valmentaa yrittäjiä riittävän hyvin lainsäädännön vaatimusten täyttämisessä, ei valvontaan ole enää niin suurta tarvetta. Valvonta voidaan toteuttaa yrittäjien omavalvonnan kautta. Sen verran viranomaisvalvontaa pitää säilyttää, että tarkoituksella järjestelmää huijaavat saadaan kiinni ja että eläintauti- ja kasvintuhoojaepidemiat voidaan estää."


Maatalouden menestymistä ja parempaa kannattavuutta voitaisiin Puolimatkan mukaan tukea myös sillä, että viljelijöitä hyödyttävään maataloustutkimukseen suunnattaisiin enemmän panoksia.

"Pellon ja kasvien satopotentiaalista saadaan tällä hetkellä hyödynnettyä Suomessa aivan liian pieni osa. Tutkimuspanostus olisi valtiolta hyvä satsaus maatalouden kannattavuuteen. Maataloustutkimuksen rahoitus on ohjannut viime aikoina tutkimushankkeita liikaa ympäristöasioihin. Tuottavuuden lisääminen ja ympäristökuormituksen vähentäminen eivät hyvin toteutettuna ole toisilleen vastakohtia."