"Suomessa on tuotantoeläinpuolella paljon ylpeyden aiheita, joita emme ole saaneet tarpeeksi esiin", linjaa ETT:n toiminnanjohtaja Ina Toppari

Ina Toppari haluaa valjastaa yhdistyksen keräämää tietoa nykyistä enemmän kotimaisen eläintuotannon hyväksi. Kuva: Johannes Tervo

Tuotantoeläinten hyvä terveystilanne Suomessa ei ole itsestäänselvyys, eikä se pysy ilman jatkuvaa heräillä oloa. Sitä tekee tuottajien rinnalla Eläinten Terveys ETT ry.

ETT on toiminut osittain vajailla johtamisresursseilla viime vuodet, kun edellinen toiminnanjohtaja joutui olemaan pitkiä aikoja poissa sairautensa vuoksi. Pirjo Kortesniemi menehtyi sairauteen viime keväänä. Uudeksi toiminnanjohtajaksi valittiin yhdistyksessä jo kolme vuotta työskennellyt Ina Toppari.

”Niin hurjalta kuin se tuntuu, niin minun pitää se paikka ETT:n keulakuvana nyt ottaa”, Toppari pohtii. Hän ei silti aio yrittää astua Kortesniemen kenkiin. "Ne ovat liian suuret. Aion uhmata ETT:n ohjeita ja käyttää omia kenkiä, mutta kulkea samaan suuntaan."

Kesän aikana yhdistyksen logo ja verkkosivut ovat kokeneet raikkaan uudistuksen. Myös viestintää eri kanavissa on tarkoitus herätellä nykyisestä. Perusteellisuuden ja viestinnän yhdistäminen on paikoin hankalaa. "Nykymaailmassa viestin on oltava selkeä ja tiivis."

Topparille tuotantoeläimet ja kotimainen ruoka ovat sydämen asia. "Tuotantoeläimillä on tarkoitus eri tavalla kuin lemmikeillä", Toppari toteaa.

Hän haluaa, että ainakin oma lapsi tietää, mistä esimerkiksi maito ja liha oikeasti tulevat. Kaikki lapset eivät tiedä. "Meillä on puhuttu aiheesta paljon, ja lapsi on esimerkiksi käsitellyt isänsä kanssa riistaa."

Yksi Topparin tavoitteista ETT:n johdossa on valjastaa yhdistyksen keräämää tietoa nykyistä vahvemmin käyttöön suomalaisen kotieläintuotannon hyväksi.

"Vahvuuksia voisi tuoda esiin yhdistyksen jäsenyritysten kautta. Ulos pitäisi saada selkeää tietoa ja visuaalista grafiikkaa sekä vertailua siitä, miten Suomessa menee muihin maihin verrattuna.”

Lisäksi toiminnanjohtaja haluaisi saada tuottajat näkemään terveydenhuoltojärjestelmiin kuulumisen hyödyt nykyistä vahvemmin ja vahvistaa tuottajien edustusta alan asiantuntijaryhmissä.

Yksi tavoite on myös viedä yhdistystä takaisin juurilleen, sillä tilatason tautisuojauksesta huolehtimien on kaiken ydin.

”Tautitilanne ei ole viime vuosina parantunut. Perusasioista pitää aika ajoin muistuttaa”, Toppari toteaa vakavana. Hän arvelee, että tilojen tiukka taloustilanne saattaa osaltaan vaikuttaa siihen, ettei esimerkiksi ympäristön siisteydestä jakseta aina pitää riittävästi huolta.

ETT:n hallitus hioo parhaillaan myös uutta strategiaa, joka julkistetaan ensi vuoden alussa. ”Mietimme käytännön toteutuksia, mutta isoja muutoksia ei ole tiedossa.”

Yhdistyksen rooli viranomaisten ja tuottajien välissä, yhteistyössä kummankin osapuolen kanssa, on Topparin kokemuksen mukaan maailmalla harvinaisuus, jota moni ihastelee.

”Viranomaisetkin ohjeistavat olemaan yhteydessä meihin esimerkiksi eläinten tuontia suunniteltaessa. Sillä on saatu pidettyä Suomi vapaana monesta taudista", hän toteaa tyytyväisenä.

Yhdistykseen on Topparin lisäksi palkattu tänä vuonna kaksi asiantuntijaeläinlääkäriä. Henkilöstöä on kaikkiaan yhdeksän, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Pian edessä on kuitenkin eläköitymisiä. ”Keski-ikä nuorenee reilusti. Haaste on, miten saamme tiedon siirrettyä taloon jääville”, Toppari pohtii.

Hän haluaa kasvattaa yhteistyöverkostoa nykyisestä, jotta esimerkiksi saneeraustapauksia saataisiin hoidettua paikallisemmin. "Meillä ei riitä resursseja siihen, että täältä lähtee aina eläinlääkäri hoitamaan saneerausta."

Salmonellan osalta tavoitteena on selvittää tartuntatekijöitä ja tiloja yhdistäviä tekijöitä nykyistä järjestelmällisemmin. ”Jotta löydettäisiin riskitekijöitä, joihin voitaisiin kohdistaa toimia. Tilakoon kasvaessa myös riskit ja saneerausten kokoluokka kasvavat."

Ennen ETT:tä Toppari on työskennellyt muun muassa tutkijana, kunnaneläinlääkärinä, valvontaeläinlääkärinä sekä läänineläinlääkärinä.

Taustansa vuoksi hän osaa katsoa asioita monelta kantilta. Hän toivoo, että valvonnan ja elinkeinon vastakkainasettelua saataisiin edelleen vähenemään. "Terveydenhuoltoeläinlääkäreitä ohjeistetaan katsomaan kokonaisuutta, ja valvontaeläinlääkäri katsoo eläinyksilöä myös isoilla tiloilla. Kummallekaan järjestelmälle ei ole eduksi, jos eläinlääkärit ovat asioista eri mieltä.”

Espoossa kasvaneen eläinlääkäriopiskelijan kiinnostus tuotantoeläimiin heräsi ensimmäisenä kandikesänä kunnaneläinlääkärin töissä Lappajärvellä. Se innosti myös opiskelemaan kotieläintiedettä eläinlääketieteen lisäksi.

"Suomessa on tuotantoeläinpuolella paljon ylpeyden aiheita, joita emme ole saaneet tarpeeksi esiin."

Seinäjoelle hänen oli tarkoitus tulla kymmenen vuotta sitten töihin vuodeksi, mutta hän viihtyi ja jäi. Miehen suku on seudulta kotoisin, ja vapaa-aikoina perhe kunnostaa vanhaa maatilaa Ylistaron Hööpakassa kesäasunnoksi. Hyvää vastapainoa työlle on myös kortti- ja valokuva-askartelu, jonka parissa kuluu välillä koko viikonloppu ystävien seurassa. Äidin iloksi siitä on innostunut myös perheen 4-vuotias.

"Hän on myös innostunut metsästyksestä isänsä johdolla. Itsekin olen hankkinut metsästyskortin. Ehkä siitä tulee vielä koko perheen harrastus, kun poika kasvaa", pohtii Toppari.