
Peltojen vesitalous halutaan kuntoon – ”Tuottavuuttahan salaojituksella haetaan, sillä pellon vesitalous on oltava kunnossa"
Ojitus kiinnostaa vuonna 2030 jatkavia tiloja. Kyselytutkimuksen mukaan se on suosituin näiden tilojen suunnitelmissa oleva uusinvestointi, ja lähes kolmannes tiloista aikoo ojittaa viiden seuraavan vuoden aikana. Kahdella eteläpohjalaistilalla salaojitettiin heinä-elokuun vaihteessa pellon kasvukunnon parantamiseksi.Kurikka
Antti (vas.) ja Arto Yli-Kivistö, Jarkko Piirto ja Ossi Välimaa kävivät vielä läpi ojituksen vaiheita Piirron työmaan tultua valmiiksi. Arto Yli-Kivistöllä on kädessään yksi salaojittajan perusvälineistä, laserlatta. Kuva: Arto TakalampiHeinäkuun loppupuolella jalasjärveläisen Yli-Kivistö Oy:n salaojitusyksikkö päättelee työmaataan Jarkko Piirron kasvinviljelytilalla Kurikan Jalasjärvellä. Säätösalaojiin meni vajaan neljän hehtaarin lohko aiemmin ojitetun lohkon jatkeeksi.
”Toivon mukaan ensi vuonna jatketaan jälleen seuraavalla, vähän isommalla lohkolla. Katsotaan nyt, miten talous tästä kehittyy, sillä investointi on laskettava hyvin tarkkaan”, hän pohtii.
Nyt toteutetulla investoinnilla tilan salaojitusprosentti nousee noin 70:een.
Piirto pitää salaojitusta välttämättömänä yksin sen käytännön hyötyjen vuoksi, joista tärkein on pellon kasvukunnon ja ennen kaikkea vesitalouden parantaminen. Avo-ojien poistuttua myös viljelyala kasvaa kymmeneksellä, ojien piennartyöt ja rikkakasvien hävittäminen käyvät tarpeettomiksi ja työkoneiden työleveys voidaan hyödyntää täysimääräisesti.
”Jokainenhan tietää, että isoa lohkoa on mukavampi viljellä kuin pientä avo-ojitettua lohkoa.”
Piirto näkee peltojen salaojituksen myös laajemmassa mittakaavassa. Hän muistuttaa, että suomalainen ruokaturva tarvitsee sellaista viljelyalaa, joilla pystytään tuottamaan ruokaa hankalissakin oloissa. Säätösalaojituksella saadaan maa pidettyä vielä paremmin viljelykunnossa.
”Omana tavoitteenani on lisäksi toimia mahdollisimman paljon luonnon ja ympäristön ehdoilla lannoituksessa ja kasvinsuojelussa sekä pitämällä hiilitase kunnossa ja päästöt minimissä”, hän linjaa.
Jokainenhan tietää, että isoa lohkoa on mukavampi viljellä kuin pientä avo-ojitettua lohkoa.
Kuortanelaisessa Mervi, Jorma ja Antti Yli-Hynnilän maatalousyhtymässä salaojitettiin notkelmassa olevat yhteensä neljän hehtaarin lohkot ja ylempänä kolmen hehtaarin pala. Yli 10 vuotta sitten ostettu alankopelto on ollut suojavyöhykenurmella, mutta nyt se päätettiin ottaa tehokkaaseen käyttöön ja salaojittaa.
”Tuottavuuttahan salaojituksella haetaan, sillä pellon vesitalous on oltava kunnossa, jos sieltä meinaa saada kunnon satoja. Ilman sitä peltoon on turha laittaa muitakaan panoksia”, Antti Yli-Hynnilä korostaa.
Tilan pelloista on salaojissa jo yli 80 prosenttia, ja salaojittamatta on lähinnä ostopeltoja, joista osa on avo-ojissa, osa vanhoissa salaojissa. Jorma Yli-Hynnilän mukaan vanhojen peltojen kunnostamisessa on kova työ, ja vanhojen salaojitusten uusiminen jopa kalliimpaa kuin avo-ojissa olevien peltojen uudisojitus.
Jorma, Mervi ja Antti Yli-Hynnilän maatalousyhtymässä salaojitettiin tänä kesänä yhteensä seitsemän hehtaarin ala. Kun nyt ojitetut pellot voidaan liittää osin omiin ja vuokrapeltoihin, se mahdollistaa myös lohkokoon kasvattamisen ja koneiden täyden työleveyden hyödyntämisen. Kuva: Arto TakalampiYli-Hynnilät ovat salaojittaneet aiemmin myös pitkillä vuokrasopimuksilla vuokrattuja peltoja, jotta ne saadaan tuottamaan kunnolla. Kun tänä kesänä salaojitetut lohkot voidaan liittää osin omiin ja vuokramaihin rajaojien putkituksilla, saadaan lohkokoko jopa kaksinkertaistettua.
”Salaojitus mahdollistaa siis myös lohkokoon kasvattamisen tilan omin järjestelyin”, Mervi Yli-Hynnilä huomauttaa.
Se edellyttää kuitenkin yhteistyötä naapuripeltojen vuokranantajien kanssa. Jorma antaakin kiitosta siitä, etteivät he ole pitäneet tiukasti kiinni avo-ojista rajan merkkinä vaan ovat mahdollistaneet rajaojien putkittamisen.
Mistä on kyse?
Kantar TNS:n maatiloja koskevassa kyselytutkimuksessa, Maatilojen kehitysnäkymät 2030, ojitus nousi selvästi suosituimmaksi vuonna 2030 jatkavien tilojen suunnitelmissa olevaksi uusinvestoinniksi viiden seuraavan vuoden aikana. Kolmannes tiloista aikoo ojittaa lähivuosina.
Ojitusta suunnittelevilla tiloilla on suurin tarve nimikkeellä muu ojitus eli esimerkiksi piiriojien kunnostamiseen. Tarvetta on tasaisesti myös uusinta-, täydennys-, uudis- ja säätösalaojitukseen.
Tilojen suunnittelema ojitustarve on 155 000 hehtaaria. Eniten ojitusaikeita on viljatiloilla, suurilla tiloilla sekä alueista Varsinais-Suomessa.
Lue lisää:
Viljelijöiden odotukset ja mielialat synkistyneet selvästi, tilamäärän lasku nopeutuu
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




