Viljelijöiden odotukset ja mielialat synkistyneet selvästi, tilamäärän lasku nopeutuu
Investoinneista kiinnostavat uudet energiamuodot sekä peltojen ojitus.
Tyhjäksi jääviä sikaloita ja muita kotieläinrakennuksia on yhä enemmän. Kuva: Kimmo HaimiViljelijöiden tulevaisuudennäkymät ovat kahdessa vuodessa synkistyneet, Kantar TNS Agrin tutkimus osoittaa. Investointihalukkuus on laskenut ja lopettamissuunnitelmat lisääntyneet.
Myös arvio tyytyväisyydestä omaan työhön maatalousyrittäjänä sekä arvio omasta työkyvystä ovat laskeneet. Syyllistävä ympäristökeskustelu vie voimia monelta.
Kyselyyn osallistui helmi–maaliskuussa 4 718 maatilaa. Tutkimusaineisto on painotettu vastaamaan kaikkia Suomen maatiloja.
Kysely tehtiin poikkeukselliseen maailmanaikaan, raportissa todetaan. Vuoden 2021 aikana tapahtunut tuotantokustannusten raju nousu ja tuottajahintojen selvästi sitä hitaampi koheneminen sekä toisaalta Venäjän ja Ukrainan välinen sota vaikuttivat selvästi viljelijöiden vastauksiin.
Maatilojen lukumäärä on viime vuosina laskenut melko tasaista tahtia, mutta tuoreen kyselyn perusteella rakennekehitys on nopeutumassa.
Varsin monella tilalla pohditaan tuotannon lopettamista jo tänä vuonna, jolloin maatiloja olisi vuoden lopussa toiminnassa enää noin 40 000.
Vuonna 2027 tiloja on ennusteen mukaan noin 32 800 ja vuoden 2030 lukema on 28 500.
Kotieläintilojen jatkamissuunnitelmissa on tuotantosuunnittaisia eroja.
Lammas- ja emolehmätiloista muita suurempi osa suunnittelee jatkavansa tuotantoa vielä 2027 ja 2030.
Sikatiloilla lopettamisaikeita on eniten. Myös muuhun kuin emolehmiin perustuvaa naudanlihantuotantoa harjoittavat tilat miettivät lopettamista keskimääräistä enemmän.
Kasvintuotannossa kannattavuuskehitys nähdään kotieläintuotantoa valoisampana.
Moni kotieläintaloudesta luopuva jatkaa edelleen peltojen viljelyä.
Kokonaispeltoala pysyy suunnilleen ennallaan, joten tilojen keskikoko nousee ensi vuosikymmenen vaihteessa jo 80 hehtaariin. Vuonna 2030 yli sadan hehtaarin tiloja on noin 7 000 ja niillä on jo yli puolet peltoalasta.
Tuolloinkin alle 20 hehtaarin tiloja ennakoidaan olevan vielä noin 6 000.
Viljatilat ja myös muut jatkavat maatilat monialaistavat tuotantoaan esimerkiksi koneyrittäjyydellä tai käymällä tilan ulkopuolella töissä.
Jatkamissuunnitelmien lisäksi toimintaympäristön epävarmuus heijastuu investointiaikeisiin.
Kotieläintalouden rakennusinvestointeja suunnitellaan aiempaa harvemmin. Kiinnostusta on lähinnä perusparannuksiin.
Vain emolehmätiloilla on enemmän tuotantorakennuksiin suuntautuvia investointiaikeita kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa.
Varsinkin muilla naudanlihatiloilla ja kanatiloilla ollaan nyt aiempaan verrattuna todella varovaisia investoimaan.
Muista kuin rakennusinvestoinneista viljelijöitä kiinnostavat uudet energiaratkaisut ja täsmäviljelytekniikka.
Erityisesti tiloilla on kiinnostusta ottaa aurinkoenergiaa täydentäväksi energiamuodoksi. Myös biokaasuhankkeita pohditaan, joko osakkuutena tai perustamalla oma.
Pellon perusparannuksiin, kuten ojituksiin, panostetaan varsinkin kotieläintiloilla.
Jatkavien tilojen toimintamalleissa korostuvat koneyhteistyö, koulutuksen hankkiminen talousasioihin, urakointipalveluiden käyttö, kirjanpito- ja neuvontapalveluiden käyttö sekä tilakoon kasvaessa tilapäisen tai vakinaisen työvoiman käytön lisääminen.
Myös siirtyminen osakeyhtiömuotoiseen tuotantoon kiinnostaa.
Talousnäkymien lisäksi tutkimus kertoo synkkää tarinaa motivaatiosta ja jaksamisesta.
Kaksi vuotta sitten 47 prosenttia maatalousyrittäjistä oli erittäin tai melko tyytyväisiä työhönsä, nyt enää 40 prosenttia. Tyytyväisyys kasvaa tilakoon mukana ja laskee iän karttuessa.
Myös arvio omasta työkyvystä on heikentynyt. Työkyky näyttää heikkenevän selvästi 55 ikävuoden jälkeen.
56 prosenttia vastaajista arvioi, että viime aikojen ilmastokeskustelu on heikentänyt heidän mielialaansa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
