Maidontuottaja Karhisen selvityksestä: "Toivottavasti pistetään viimeisen päälle käytäntöön"

Tammelassa lampaita kasvattava Kristiina Liinaharja kertoo, että tilan lammastalous on erikoistumisen vuoksi ollut aina kannattavaa. Tukien osuus tilan tuloista on alle neljännes. Kuva: Sanne Katainen

Reijo Karhisen valmistelema selvitys maatalouden tilasta ja sen kohentamisesta jakaa osittain tuottajien mielipiteitä.

"Näin velkaisena tuottajana selvitys kuulostaa erinomaiselta. Toivon, että ehdotetut toimenpiteet pistetään viimeisen päälle käytäntöön", toteaa maidontuottaja Jukka Ojantakanen Rantsilasta.

Häntä kismittää erityisesti niin sanottu näennäisviljely, jossa satoa ei korjata. "En voinut uskoa todeksi, kun eläkeikärajoite ja sadonkorjuuvelvollisuus poistettiin. Se on ollut viime vuosien törkeä epäkohta."

Ojantakasen mukaan tämä on johtanut pellonvuokrien nousuun ja vienyt osan maista pois aktiiviviljelijöiden käytöstä.

"Aktiivitilat pitäisi ottaa nyt maatalouspolitiikan keskiöön. Sellaiset tuottajat, jotka on sitoneet koko elämänsä ruuan tuottamiseen. Karhinen on tunnistanut sen, että oikea työ tarvitsee yhteiskunnan tuen."

Myös ruokaviennin lisäämistä ja raiviopeltojen saamista tukien piiriin Ojantakanen pitää tärkeinä toimina. "Ruualla on nyt aidosti kysyntää. Etenkin laaturuuasta on alituotantoa. Raiviopellot ovat kotieläintiloille täällä elämän kysymys."

Monista pienistä tuottajista Karhisen ehdottama 20 000 euron vuotuinen myyntitulo tukien saamisen ehtona tuntuu kovalta. Esimerkiksi lammastiloista yli puolet jäisi nykyisessä markkinatilanteessa ilman tukia.

"Mistä tuo summa vetäistiin, ja mihin se perustuu", ihmettelee lampuri ja matkailuyrittäjä Kristiina Liinaharja Tammelasta.

"Raportti on hyvä keskustelun avaus, ja siellä on paljon hyviä ideoita, mutta tämä yksittäinen myyntisumma saattaa pahimmillaan usuttaa päätoimiset ja sivutoimiset viljelijät, ja toisaalta vilja- ja kotieläintilat, toisiaan vastaan."

Liinaharja pitäisi parempana mittarina vaikka sitä, mitä tuella saadaan, esimerkiksi kuinka paljon tila tuottaa ruokaa hehtaaria kohden.

"Pitäisi olla ymmärrystä erilaisia tiloja kohtaan. Ei joko isoja tai pieniä, vaan moninaisuutta."

Liinaharjan tilalla peltoa on vain runsaat viisi hehtaaria, mutta lammastalous tuo kolmanneksen monialaisen maatilan tuloista. "Erikoistumisen ansiosta se on ollut kannattavaa koko ajan."

Siitä, että tukia pitäisi kohdentaa nykyistä paremmin oikeaan ruuan tuotantoon, Liinaharja on Ojantakasen kanssa yhtä mieltä.

"Useimmat viljelijöistä haluaisivat varmaan muutosta siihen. Itse korjaan jokaisen korren, mutta osa tukia saavista kynsi rehupulassakin nurmea maahan. Miksi tuetaan ruuantuotantoa, jos sillä tuella ei tuoteta ruokaa", Liinaharja ihmettelee.

Hän pohtii myös, mihin pienistä tiloista nyt elantonsa saavien haluttaisiin siirtyvän, jos myyntituloraja otettaisiin käyttöön. "Työttömiksikö?"