Tehostunut ruuantuotanto nostaa mosambikilaisia pois köyhyyskuopasta
MOCUBA, MOSAMBIK (MT)
Pienen Tonduèn kylän osuuskassassa on mukana 26 jäsentä, vähintään yksi henkilö joka taloudesta.
Kyläpankki on kuin suoraan hyvän, demokraattisen hallinnon peruskirjasta. Kesän ensimmäisen sadon myyntituloja talletetaan siksi kassaan kaikkien todistaessa laskemista.
Kun tulos – 5 832 metikaalia (146 euroa) – julkistetaan, alkaa afrikkalaiseen tapaan laulu ja rytmikäs taputus.
Tuottajajärjestön puheenjohtajan Domingos Ordemin mukaan perusajatuksena on, ettei säästöjä pidettäisi kotona vaan ne saataisiin kiertämään yhteiseksi hyödyksi.
Rahaa tarvitaan yhteisiin menoihin, kuten vesipumpun mahdollisiin korjauksiin. Pitkäaikaisena tavoitteena on koota riittävä omarahoitus, jota vastaan voidaan anoa piirikunnan hallinnolta toiminta-avustusta.
Pieni osa kassasta on erotettu rahastoksi, josta kyläläiset voivat saada lyhytaikaisia lainoja yksityistalouden ongelmiin.
Mosambikissa enemmän kuin joka toinen elää köyhyysrajan alla, ja maan metsäisimmän maakunnan Sambesian sydämessä näin on vielä keskimääräistä useammin.
Maissikilon tuottajahinta vaihtelee 4–10 metikaalissa (0,10–0,30 senttiä) kilolta. Dieselin hinta on 42 metikaalia eli hivenen yli euron litralta. Tosin kyläläiset eivät sitä osta, koska autoja ei ole. Perille vie paikoin hyvin kuoppainen ura, jonka ajamiseen tarvittaisiinkin ennemmin traktori tai jokin kaksipyöräinen.
Viljelijä Ordem Bisoeque paljastaa, että kyläläisten suurin haave olisi juuri traktori. Uutena se maksaa yli miljoona metikaalia (lähemmäs 30 000 euroa).
Vertailuksi todettakoon, että Mocubassa kiinalaisvalmisteinen mopo maksaa uutena liki 500 euroa. Se on maataloustuotteiden markkinoinnin kannalta yleisin kuljetusväline polkupyörien ohessa.
28-vuotias Bisoeque, joka on edennyt kyläpäälliköksi, on innostunut uusista viljelymenetelmistä.
Esimerkiksi maissi, johon käytetään edelleen yleisesti kuokkaa ja perinteistä hajakylvöä, kylvetään nyt riviin ja vain yksi tai kaksi siementä reikää kohti.
”Säästän huomattavasti siemenkustannuksessa”, Bisoeque hymyilee.
Tuotokset ovat nähtävissä: Tonduèn pelloilla rivikylvö tuottaa suoria kauniita kasvustoja. Tien varrella näkee vielä useita hajakylvöisiä kasvustoja, joissa paisuva tähkä ei saa tukea toisista kasveista vaan painuu lakoon.
Bisoequen tilalla on noustu 250 kilosta hehtaarilla 500–1 000 kilon keskisatoon. Hän viljelee maissin lisäksi maapähkinöitä ja kyyhkynpapuja.
Neuvontapäällikkö Anna Rosa ja viljelyteknikko John Machado kertovat, että tuottajat ovat siirtymässä kulotuksesta biologiseen lannoittamiseen, jossa olki ja muu kasvusto muokataan takaisin peltoon kompostiksi.
Kaikki hyvät kokemukset ovat tärkeitä vahvistettaessa uskoa uusien tapojen omaksumisen hyötyihin, sanoo neuvojien esimies, kehitysjärjestö Adran projektijohtaja Farai Rifath Muchiguel.
Hän kertoo, että Tonduè oli yksi seudun köyhimmistä kylistä viime vuosikymmenen puolivälissä, kun hän muutti alueelle. Nyt kylä kuuluu kymmenen kylän muodostaman viljelyosuuskunnan kärkikolmikkoon.
Vielä harvinaisen agronomin koulutuksen hankkinut mosambikilainen uskoo kotimaansa ruokatuotannon nousuun, mutta aikaa se vie. Perinteiset tavat ovat hänen mukaansa köyhyyden ohella suurin kehityksen este.
Koska urean saati nitraattitypen hankinta on kalliin hinnan vuoksi mahdotonta, kompostin joukkoon voitaisiin lannoitteeksi lisätä biokäymälöistä kerättyä virtsaa. Tälle on kuitenkin paikallisten uskomusten vuoksi suuri henkinen vastustus, kertoo esimerkin ProdezaII-ohjelman koordinaattori Aldo de Kartzow.
Yhdessä tekemisen ja osuuskunta-aatteen juurruttaminen Sambesiaan on nähtävä ainakin kymmenen vuoden prosessina, arvioi maaseutukehityksen erityisasiantuntija Leena Vaaranmaa Suomen Mosambikin-suurlähetystöstä.
Prodezan ykkösvaiheen vetäjänä toimineen Vaaranmaan mukaan siirtomaavallan historia heijastuu yhä suhteessa ulkopuoliseen maailmaan.
”Ihmiset ovat kokeneet äärimmäistä hyväksikäyttöä ja suhtautuvat epäilevästi muihin kuin itseensä. Tämän asenteen muuttaminen vie aikaa. Parhaiten se tapahtuu niin, että tuottaja kokee saavansa jotakin konkreettista kuten omia tuloja AKA:an osallistumisen avulla; se jos jokin nopeuttaa uusien ideoiden omaksumista.”
KAIJALEENA RUNSTEN
Uutiset perustuvat suomalaisen toimittajaryhmän vierailuun Mosambikissa helmikuussa. Matka oli osa ulkoministeriön järjestämää ja rahoittamaa Kehitysakatemia-koulutusta, jossa perehdytään Suomen ja kansainvälisiin kehitysohjelmiin. Kurssille valitaan vuosittain toistakymmentä toimittajaa erikokoisista medioista eri puolilta maata.
Aiemmat artikkelit ovat ilmestyneet MT:ssä 27.2. ja 18.3.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
