Tuottajien sopimuksissa epäselviä tai jopa kohtuuttomia ehtoja – lautakunta muistuttaa sanavalinnoista

Ruokateollisuuden sopimuksissa voi olla tuottajan kannalta kohtuuttomia kirjauksia. Nyt julkaistu suositus muistuttaa toimijoita hyvästä kauppatavasta. Kuva: iStock Photo

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta on käynyt läpi tuottajien ja ruokateollisuuden välisiä pitkäkestoisia sopimuksia.

Selvityksen tuloksena lautakunta on julkaissut suosituksen pitkäkestoisten sopimusten päättämisehdoista ja niiden kohtuullisuudesta. Lautakunta toivoo ehtojen olevan selkeitä, yksiselitteisiä ja sisällöltään kohtuullisia.

Suosituksessa korostetaan, että sopimuksen irtisanominen ja sopimuksen purkaminen tarkoittavat eri asioita, termien samankaltaisuudesta huolimatta. Pahimmassa tapauksessa ei voida selvästi erottaa, tarkoitetaanko sopimuksen päättämisellä irtisanomista vai purkamista.

Ero päättämistapojen välillä on merkittävä.

Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen pääasiallinen päättämistapa on irtisanominen, muistutetaan suosituksessa. Kun sopimus on irtisanottu, loppuu se sovitun irtisanomisajan jälkeen.

Jos irtisanomisajasta ei ole sovittu, on sen oltava kohtuullinen. Sopimukseen yksipuolisesti laadittu liian lyhyt irtisanomisaika voi joissain tapauksissa olla kohtuuton ja siten hyvän kauppatavan vastainen.

Kun sopimus puretaan, sopimussuhde lopetetaan välittömästi. Sopimuksen purkaminen edellyttää aina olennaista sopimusrikkomusta ja on siksi poikkeuksellinen päättämistapa.

Lautakunta huomauttaa, että sopimuksen yhtäkkinen purkaminen ilman irtisanomisaikaa saattaa aiheuttaa olennaisia taloudellisia menetyksiä tuottajalle. Suomen keskittyneiltä elintarvikemarkkinoilta ei välttämättä löydy vaihtoehtoista ostajaa.

Lautakunta kiinnitti huomiota myös sopimusten riidanratkaisulausekkeisiin.

Lausekkeella sovitaan, ratkaistaanko sopimuskumppanien välinen erimielisyys sovittelussa, tuomioistuimessa vai välimiesmenettelyssä.

Välimiesmenettely on erityisesti liiketoiminnan riidoille tehokas ratkaisu. Prosessi on nopea sekä lopullinen ja riidan hävinnyt voi joutua maksamaan korkeatkin kulut. Pienelle yritykselle tai maataloustuottajalle menettely voi olla kohtuuton, jos kuluriski estää tuottajaa vaatimasta oikeuksiaan.

”MTK:n lakineuvontaan on tullut tuottajilta kysymyksiä, miten voi menetellä kun sopimuksessa on välityslauseke,” kertoo MTK:n juristi Kimmo Tammi.

”Maataloussektorilla on pieniäkin tuottajia tekemässä sopimuksia suurten vastapuolten kanssa. Tällaisten toimijoiden välillä välityslauseke voi olla kohtuuton sopimusehto ainakin yksipuolisen kuluvastuun osalta.”

Lautakunnan suositusta Tammi kiittää johdonmukaiseksi.

”Suositus selkeyttää oikeustilaa siitä, miten sopimusehtoja tulisi elintarvikeketjussa kirjata.”