"Työpäivää on pakko jatkaa, jotta enemmällä työllä saa edes saman rahan" – talousongelmat painavat viljelijöiden hyvinvointia
Lomituspalveluita pidetään tärkeinä, mutta niiden koetaan toimivan entistä heikommin. Viljelijöiden hyvinvointipäivää vietettiin viime viikolla Laukaan Tupaswillassa.
Laukaan Tupaswillan perinnekylässä järjestettiin viime viikolla viljelijöiden hyvinvointipäivä, johon osallistuivat muiden muassa maitotilallinen Leena Helén, maanviljelijä Jarno Halinen, Laukaan yhteistoiminta-alueen maaseututoimenjohtaja Jari Halttunen, Välitä viljelijästä -hankkeen projektityöntekijä Eila Eerola, maanviljelijä Juhani Anttonen sekä sikatilalliset Pekka ja Anja Kauppinen. Kuva: Petteri Kivimäki”Kun maatilan taloustilanne on kunnossa, se rauhoittaa. Kun se ei ole, rahapula heijastuu ajan kanssa kielteisesti moniin asioihin”, sianlihantuottaja Pekka Kauppinen Laukaasta kiteyttää kysyttäessä, mikä on tärkeintä viljelijöiden hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta.
Samoilla linjoilla on karjatilallinen Jarno Halinen Laukaasta.
”Kun tilojen taloustilanne on kiristynyt vuosi toisensa jälkeen, työpäivää on pakko jatkaa, jotta enemmällä työllä saa edes saman rahan, mihin aiemmin riitti vähempi työ”, Halinen summaa.
Halinen itse kertoo työntävänsä rahaa urakoinnista lihantuotantoon.
”Onhan se perseestä, kun tilillä ei ole rahaa vaikka miten raataa! Se syö motivaatiota, kun ei voi olla edes koskaan sairaana eikä aina saa laskuja maksettua.”
Viljelijöiden hyvinvointi ja jaksaminen keskusteluttivat maatalousyrittäjiä sekä näiden sidosryhmiä viljelijöiden hyvinvointipäivässä Laukaan Tupaswillassa viime viikon keskiviikkona.
Maatilojen heikentynyt taloustilanne ja kassavaikeudet olivat miltei jokaisen huulilla.
Useissa keskusteluissa esiin nousi myös sosiaalisten kontaktien vähäisyys.
”Tällainen hyvinvointipäivä on tärkeä tapahtuma, koska täällä pääsee juttelemaan muille viljelijöille ja saa niitä sosiaalisia kontakteja, jotka maataloustyössä siellä sivukylällä usein jäävät vähiin”, sianlihantuottaja Anja Kauppinen sanoo.
Lomituspalveluita pidetään tärkeinä, mutta niiden koetaan toimivan nykyään entistä heikommin.
”Kyllä toimivat lomituspalvelut ovat aivan ydinasia jaksamisessa. Eihän ilman lomittajaa eläintilalta pääse irrottautumaan koskaan mihinkään”, Muuramessa maidontuottajana lähes 40 vuotta työskennellyt Leena Helén korostaa.
”Lomitus on huonommassa jamassa kuin ennen, ja se vie omasta työstä motivaatiota. Lomitus on mennyt sellaiseksi näpertelyksi. Sieltä nipistetään pois työajasta, mikä on huono asia sekä lomittajille että viljelijöille.”
Kasvinviljelijä Juhani Anttonen Laukaasta on huolestunut nuorten, paljon investoineiden viljelijöiden jaksamisesta.
”Paljon on nuoria kavereita, jotka ovat investoineet isosti ja pistäneet isot kalliit navetat pystyyn. Kun hinnat ovat nyt mitä ovat, he ovat kovilla.”
Emolehmätilallinen Matti Oksanen Laukaasta korostaa, että jaksamista voi parantaa myös tilojen välistä yhteistyötä tiivistämällä.
”Ei aivan kaikkea tarvitse tehdä itse. Esimerkiksi yhteistyö koneiden käytössä tuo säästöjä ja samalla myös piristää sosiaalista elämää.”
Idea viljelijöiden hyvinvointipäivien järjestämisestä syntyi vuosi sitten.
”Mietimme yhdessä elyn kanssa, miten saisimme oltua paremmin yhteydessä viljelijöihin. Syntyi ajatus tapahtumasta, jossa ei ole tarkoituskaan pitää mitään luentoja vaan ohjelma on mahdollisimman vapaamuotoinen”, Laukaan yhteistoiminta-alueen maaseututoimenjohtaja Jari Halttunen kertoo.
Tupaswillan luonnonkauniissa miljöössä karun erämaajärven rantamilla viljelijät saivat keskustella keskenään ja sidosryhmien edustajien kanssa, syödä hyvin ja saunoa.
”Kaikki me tiedetään, millaisia kasvukausia tässä on ollut ja muitakin vaikeuksia riittää. Tämänpäiväisen palautteen perusteella viljelijät kyllä kokivat, että tällainen vapaampi keskustelu kollegoiden ja yhteistyökumppanien kanssa on ollut paikallaan”, Halttunen sanoo.
Hyvinvointipäivässä olivat edustettuina MTK, Toivo-tiedonvälityshanke, Välitä viljelijästä -hanke, Mela, seurakunta, maa- ja kotitalousnaiset, Pro Agria, Keski-Suomen elykeskus, Jyväs-Riihi sekä Leader Maaseutukehitys.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
