Turvetuottajat epätietoisia ja hämmentyneitä – Koneyrittäjät: ”Turvepäätökset tarvitaan heti”
Turve nousi Ukrainan sodan seurauksena jälleen hyväksytyksi polttoaineeksi yli puoluerajojen. Turveyrittäjät odottavat valtiolta nopeita päätöksiä turpeen käytöstä.
Turvetuotantokaluston romutustukea haettiin niin paljon, että siihen varattu 29,1 miljoonaa euroa täyttyi jo. Jotta yrittäjät uskaltavat tämän jälkeen investoida alaan, se edellyttää 5–10 vuoden vakaan näkymän turvemarkkinoilla. Kuva: Markku PulkkinenTurveyrittäjien edunvalvonnasta vastaavalla Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtajalla Simo Jaakkolalla on ollut viime viikkoina kokousta toisensa perään. Välillä yhdistyksen delegaatio on käynyt elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) pakeilla.
”Kesä lähestyy. Viimeistään nyt tarvitaan valtiolta päätöksiä, halutaanko turpeen polttamista ja käyttöä jatkaa ja kuinka valtio on valmis tukemaan turpeen käyttöä”, Jaakkola jyrähtää.
Hän kuvailee turvetuottajien olotilaa epätietoiseksi ja hämmentyneeksi.
”Nostokoneet olisi ehdittävä huoltaa käyttövalmiiksi ennen toukokuuta. Turvesoita on kyllä saatavissa tuotantokuntoon, joten se ei ole ongelma.”
Turpeennostokalustoa hävitetään vauhdilla, kun valtio on tarjonnut helmikuusta alkaen turvekoneille romutuspalkkiota.
Toissa viikolla romutuspalkkioiden haku keskeytettiin, sillä hakemuksia oli tullut romuttamiseen varatun 29,1 miljoonan euron edestä.
Koneyrittäjät ei kannata työ- ja elinkeinoministeriön ehdottamaa romutuspalkkion jäädyttämistä, sillä se kohtelisi turvetuottajia eriarvoisesti.
Turvetuottajille on lupailtu myös luopumistukea, jos yrittäjä lopettaa turpeennoston kokonaan. Asetus luopumistuesta ei ole valmis ja tuskin tilanteiden muututtua vähään aikaan valmistuukaan.
Turpeen käytön kasvu ei ole pelkästään Ukrainan sodan seurausta. Turvetta käytettiin viime talvena ennakoitua enemmän, koska kallistunut sähkö mahdollisti sähkön tekemisen kannattavasti myös turvetta polttamalla.
”Turvetta ei ole jäänyt aumoihin, vaikka sitä vähän pelättiin. Kasvu- ja kuiviketurpeen kysynnässä ei ole tapahtunut vähenemistä. Niitä halutaan edelleen”, Jaakkola vahvistaa.
Kokonaisturvemäärästä enää noin puolet poltetaan energiaksi, loppu on korkeampiarvoisempaa kasvu- ja kuiviketurvetta.
”Turvetta nostettiin viime vuonna 5–6 miljoonaa kuutiota, josta puolet oli kasvu- ja kuiviketurvetta. Vuonna 2018 turvetta nostettiin 18 miljoonaa kuutiota.”
Näiden niin sanottujen ympäristöturpeiden osalta Venäjä ja Valko-Venäjä ovat olleet isoja toimittajia Eurooppaan. Sota muuttaa siten tätäkin turvemarkkinaa.
Korkea päästöoikeuden hinta hillitsee nyt turpeen käyttöä biolämpölaitoksissa. Turpeesta maksetaan noin 80 euron päästöoikeusmaksu hiilidioksiditonnilta, kun esimerkiksi hakkeella maksua ei ole lainkaan.
Hakkeen tuonnin loppuminen Venäjältä pienentää turpeen ja hakkeen hintaeroa jonkin verran.
Miten turve saataisiin jälleen kiinnostavaksi polttoaineeksi?
”Paras tapa olisi antaa turvetta käyttäville voimalaitoksille jokin kompensaatio, mikä tekee turpeesta nykyistä kilpailukykyisemmän polttoaineen.
Vastaantulo antaisi sopeutumisaikaa uuteen tilanteeseen, jossa Venäjältä ei tule puuta.
Jos turpeen käyttäjille ei tule mitään kannustinta, säilyy epävarmuus sen käytöstä ja turveyrittäjätkin pysyvät empivällä kannalla”, Jaakkola näkee.
”Jotta turveyrittäjät haluavat investoida kalustoon tai pitää edes nykyiset resurssinsa kunnossa, pitää valtion taata turpeen kysyntä 5–10 vuodeksi.
Yhden tai kahden vuoden positiivisempi näkymä ei vielä innosta turvetuottajia investoimaan uudelleen turvetuotantoon. Kaikkia riskejä ei saa tällä kertaa työntää pienyrittäjän syliin”, Jaakkola painottaa.
Turveyrittäjät käyvät parhaillaan neuvotteluja muun maussa Neovan (ent. Vapo) kanssa kesän turveurakoinneista.
Neuvottelut ovat Jaakkolan mukaan haastavassa tilanteessa, koska polttoöljyn hinta on muutamassa kuukaudessa kaksinkertaistunut.
”Neovan ilmoitus perua turpeennoston lopettamispäätöksensä oli alalle hyvä uutinen. Se tuo turpeelle hieman pidempää näkymää ja tukee ympäristöturpeiden noston jatkumista”, Jaakkola uskoo.
Lue lisää:
Venäjän osuus hakkeen ja turpeen tuonnista viime vuonna yhä suuri, laski kuitenkin aiemmasta
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
