Osa nykyisistä ympäristötoimenpiteistäjää ilman korvausta uudessa järjestelmässä
Ympäristötuen, uudelta nimeltään ympäristökorvauksen, seuraavan ohjelmakauden valmistelut ovat vielä kesken, mutta jo nyt on selvää, ettei joistakin nykyisistä ympäristötoimista makseta korvausta enää vuonna 2014.
Syynä ovat sekä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus viherryttämisineen että kasvinsuojelulain uudistaminen.
Uusi kasvinsuojelulaki astui voimaan tämän vuoden alussa. Sen mukaan osa nyt ympäristötuen piiriin kuuluvista puutarhatalouden toimenpiteistä muuttui lakisääteisiksi.
”Ympäristötuki on korvausta toimenpiteiden aiheuttamista kustannuksista. Lakisääteisistä toimenpiteistä sitä ei voida maksaa”, kertoo ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola maa- ja metsätalousministeriön tukipolitiikkayksiköstä.
Uuden lainsäädännön mukaan viljelijän on esimerkiksi noudatettava integroidun kasvinsuojelun (IP) periaatteita.
Reskolan mukaan on ympäristökorvauksen hengen mukainen jatkumo, että alunperin tuen piiriin kuuluvat asiat muuttuvat vähitellen kaikille yhteisiksi vaatimuksiksi.
”Ympäristökorvauksen avulla uusia käytäntöjä saadaan tuotua maatalouden normaaleiksi toimintamalleiksi.”
EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa merkittävin ympäristötuen toimenpiteisiin vaikuttava ominaisuus on niin kutsuttu viherryttäminen.
Viherryttämistoimenpiteistä tulee käytännössä samanlainen tukien saannin perusehto kuin jo nykyisin käytössä olevat täydentävät ehdot.
Viherryttämistoimenpiteisiin näyttäisivät tällä hetkellä siirtyvän muun muassa suojakaistavaatimus sekä vaatimus useamman kasvilajin samanaikaisesta viljelystä.
Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tiina Malm kuitenkin vakuuttaa, ettei viherryttäminen vie viljelijöiltä mahdollisuutta ympäristökorvaukseen.
Malmin mukaan tulevassa ympäristökorvauksessa ei ole enää erillisiä perus-, lisä- ja erityistoimenpiteitä.
Yhä suurempi osa toimenpiteistä tulisi myös olemaan lohkokohtaisia.
Muilta osin varmoja asioita tai ominaisuuksia tulevasta ympäristökorvausjärjestelmästä ei pysty vielä kertomaan, sillä järjestelmän valmistelutyöt ovat vielä kesken, Malm muistuttaa.
”Uudistustyön johtoajatuksena on kuitenkin pitää kiinni nykyisen ohjelman hyvistä ja toimivista asioista.”
”Uudessa korvausjärjestelmässä olisi rinnan sekä nykyisen järjestelmän tehokkaaksi todetut asiat että uudet toimenpiteet”, Malm kertoo.
Reskola on itse ympäristökorvausjärjestelmän valmisteluryhmän jäsen ja on vetovastuussa puutarha-asioiden valmisteluissa.
Hän muistuttaa, että vaihtoehtoisten torjuntamenetelmien etsiminen olisi edessä ilman kasvinsuojelulain vaatimustakin.
”Käytössä olevien kemiallisten torjunta-aineiden teho heikkenee ja kasvintuhoojien vastustuskyky niitä vastaan yleistyy. Viljelyyn on pakko löytää muita vaihtoehtoja.”
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
