Ruokakulttuuriasiamies ei kiistelisi lähiruuan määritelmästä

Kuva: Kimmo Haimi

MTK:n määritelmän mukaan lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. Määritelmä korostaa kotimaisuutta ja erityisesti ruoan jäljitettävyyttä.

MTK:n ruokakulttuuriasiamiehen Anni-Mari Syväniemen mielestä kiistelyn lähiruuan määritelmästä voi lopettaa ja keskittyä lähiruuan mahdollistamiseen ja siitä nauttimiseen.

Ruokakasvatusta tarvitaan enemmän kuin koskaan, Syväniemi muistutti MTK-Pirkanmaan kevätkokouksessa keskiviikkona 17.4. Orivedellä.

Ruoka- ja vesipulan sekä saastumisen seurauksena ruokaa ei riitä kaikille eikä se jakaudu tasaisesta maapallon väestön kesken. Suomalaisella ruokaosaamisella ja ruuan tuotannolla on paljon annettavaa muulle maailmalle.

”Valtiovallalta tarvitaan aitoja päätöksiä maatalouden kannattavuuden edistämiseksi, ruokakasvatuksen mahdollistamiseksi ja lähiruuan todeksi saamiseksi.”

Ruoka on muotia meillä ja maailmalla, mikä on Syväniemen mukaan hyvä asia. Suomalainen ruokakulttuuri kukoistaa, elää arjessa ja kehittyy. ”Ruokavillityksen rinnalla näkee, että kansalaisten tieto ja ymmärrys siitä, mistä ruoka tulee ja miten sitä tuotetaan, on vieläkin hataralla pohjalla. Osa kuluttajista on vieraantunut ruuan alkuperästä ja luonnontuntemuksessa olisi parantamisen varaa.”

Suomessa riittää puhdasta vettä ja maaperää, käytämme lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita monia muita maita huomattavasti vähemmän. Maamme on niin salmonellaton, että kakkutaikinaa voi syödä raakana, kuten raakoja kananmuniakin.

”Nämä ovat suomalaiselle ruoan tekijälle tiedossa olevia faktoja, mutta kuluttajalle usein vieraita. Ruuan tuottajien tehtävä on kertoa, miten mainiosti meillä ruoka-asiat ovat.”