Tähän sikalaan saavat astua vain harvat ja valitut – hekin vasta sitten, kun alusvaatteetkin on vaihdettu

Finnpigin karjuasemalla kerätään spermaa muun muassa duroc-karjuista. Kuva: Sanne Katainen

Ensin suihkuun ja sitten valitsemaan korista sopivat puhtaat alusvaatteet sekä haalarit. Näin saavutaan vierailulle Finnpigin karjuasemalle Sastamalassa. Sama rutiini koskee myös aseman työntekijöitä päivittäin. Sikalaan ei viedä lainkaan muualla käytettyjä vaatteita.

Kyse on tautisuojauksesta. Vaatteiden mukana sikalaan voisi pahimmillaan kulkeutua esimerkiksi afrikkalainen sikarutto (ASF), mikä olisi erittäin tuhoisaa.

Sikalamestari Hilkka Vistilä kerää siementä tanskalaiselta duroc-karjulta. Keruun ajaksi sika hyppää karsinaan tuodulle telineelle.  Kuva: Sanne Katainen

Suomessa on vain kaksi karjuasemaa, joissa kerätään spermaa sikatilojen käyttöön. Atrian ja HKScanin omistaman Finnpigin aseman lisäksi on Snellmanin ketjuun spermaa tuottavan Figenin asema Kauhavalla. Siat siemennetään tuorespermalla, jonka kuljettaminen kovin kaukaa ei ole mahdollista, kuten nautojen sperman.

Taudinpurkauksen, tulipalon tai muun vastaavan tuhon varalta Suomen Finnpigillä on Norjan ja Ruotsin karjuasemien kanssa yhteistyösopimus.

Finnpigin toimitusjohtaja Heikki Hassinen on tyytyväinen alan pohjoismaiseen yhteistyöhön ja karjuaseman hyvään henkilökuntaan.  Kuva: Sanne Katainen

”Jos joku asemista joutuu ongelmiin, muiden pitää toimittaa jo seuraavana päivänä korvaavia siemenannoksia tämän asiakkaille”, Finnpigin toimitusjohtaja Heikki Hassinen kertoo.

Toistaiseksi hätäratkaisuun ei ole koskaan tarvinnut turvautua. Siemenen kuljetusta Norjasta Suomeen on kuitenkin testattu erään Suomen pitkän hellejakson aikana.

”Liika kuumuus heikentää siemenen laatua ja tilanne alkoi olla stressaava. Tuonti Norjasta toimi onneksi hyvin”, Hassinen kertoo.

Jos Suomesta jostakin löytyisi afrikkalaista sikaruttoa, karjuaseman suojausta tehostettaisiin entisestään.

”Joutuisimme miettimään ainakin olkikuivikkeesta luopumista ja sitä, riittääkö yksi aita aseman tontin ympärillä”, Hassinen kertoo.

Tontti on muutama vuosi sitten asfaltoitu, jotta jyrsijöillä olisi mahdollisimman vähän piilopaikkoja. Lisäksi niitä torjutaan sähköisillä pyydyksillä.

Tähän sikalaan pääsevät vain harvat ja valitut. Kuvan etualalla duroc-rotuisia karjuja.  Kuva: Sanne Katainen