Syke: Lannoituksestaei tarpeen enää tinkiä
Fosforin ja typen käyttö on vähentynyt niin paljon, ettei lisävähennyksiin uudella ympäristötukikaudella ole tarvetta, toteaa agronomi Markku Puustinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Puustinen puhui viime torstaina Vilja-alan yhteistyöryhmän vilja- ja öljykasviseminaarissa Hämeenlinnassa. Seminaaria seurasi 260 viljelijää.
Lannoitusta vähentämällä ei enää saavuteta olennaista päästöjen vähennystä.
Mikäli lisävähennyksiä halutaan, lannoituksen sijasta pitää katsoa peltojen kasvipeitteisyyttä ja vähentää edelleen muokkausta.
Puustisen mukaan maatalous on muuttunut radikaalisti EU-aikana. 1990-luvun alussa lähes kaikki kevätviljapellot kynnettiin, kun pari vuotta sitten kynnetty ala oli kutistunut puoleen miljoonaan hehtaariin.
Kynnön väheneminen on laskennallisesti vähentänyt eroosiota lähes neljänneksen ja fosforin ja typen huuhtoutumistakin lähes viidenneksen.
Vesissä se ei kuitenkaan näy, sillä viime vuosikymmenen leudot talvet lisäsivät talviaikaisia huuhtoutumia saman verran kuin viljelytoimilla säästettiin.
Puustisen mielestä tulevalla ohjelmakaudella riittää, että lannoituksessa ja maan muokkaamisessa pitäydytään tämän hetken tilanteessa.
Mallasohra näyttää hintaennusteiden perusteella kiinnostavimmalta kasvilta ensi kevään kylvöillä, toteaa suunnitteluagronomi Krister Hildén Uudenmaan ruotsinkielisestä neuvontajärjestöstä.
Kovin suuria eroja viljojen välillä ei Hildénistä ole ja rehu- ja leipäviljojenkin kannattavuuserot näyttävät pieniltä. Öljykasvitkin pärjäävät kohtuullisesti, vaikka takana on hankalia vuosia.
Hildén patistaa viljelijöitä laskemaan todelliset viljelykulut. Parantamista on, sillä aika harva laskee lopulta todelliset kulut ja tekee niiden perusteella viljelysuunnitelmat.
Hildénin mukaan viljatilojen kannattavuudessa on isoja eroja. Sato on merkittävä selittäjä, samoin kone- ja rakennuskuluissa on isoja eroja. Myös pellosta maksetut korkeat vuokrat nakertavat tulosta.
Sen sijaan muuttuvissa kuluissa kuten torjunta-aineissa ja lannoitteissa erot ovat pieniä.
Pikaista lääkettä talouden kohentamiseen ei ole, mutta viljelykuluja laskemalla tilannetta voi yrittää parantaa.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
