Puinnit edenneet puoliväliin – sadon laadussa monin paikoin yhä ongelmia

Konkolan tilan isäntä Juha Välimaa tutki lakoontunutta viljapeltoa Jämsässä. Lakoontunutta viljaa löytyy koko maasta. Kuva: Petteri Kivimäki

Puinnit on saatu koko maan tasolla nyt puoliväliin, kertoo Vilja-alan yhteistyöryhmä Vyr.

Kuluvalle viikolle luvatun poutajakson odotetaan pelastavan paljon, joten arvioita korjaamatta jäävän alan laajuudesta on laskettu.

Puinnit ovat edistyneet viime viikosta kohtalaisen hyvin. Tällä viikolla puintien ennustetaan olevan sään suosiessa kovassa vauhdissa etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa, arvioivat Vyrin alueelliset asiantuntijat.

Sadon laadussa on monin paikoin yhä ongelmia. Sakoluvun lasku, torajyvät ja tähkäidäntä ovat riesana etenkin Pirkanmaalla, Savossa sekä osassa Pohjanmaata. Lakoontunutta viljaa löytyy koko maasta.

Kosteudesta aiheutuvat korkeat kuivatuskustannukset ovat edelleen huolenaiheena viljelijöillä.

Rajallinen kuivauskapasiteetti voi myös aiheutua monin paikoin pullonkaulaksi, sillä puintikosteaa viljaa ei ole suositeltavaa seisottaa kuormassa.

Rukiista ja syysvehnästä on Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Varsinais-Suomessa ja Hämeessä puitu jo valtaosa.

Myös Prikanmaalla ja Pohjanmaalla rukiin ja syysvehnän puinneissa on paikoin päästy pitkälle, mutta hajonta alueiden välillä on suurta.

Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla rukiista on puitu noin puolet. Syysvehnässä on enemmän hajontaa, mutta siitäkin puituna on keskimäärin puolet.

Etelä-Savossa syysvehnän puinteja on vasta päästy aloittelemaan. Rukiin puinteja on osalla alueista vasta päästy aloittamaan, kun osassa alueista puitua on jo suurin osa.

Pohjois-Savossa tilanne on hieman parempi, ja syysvehnää ja ruista on puitu noin puolet.

Kevätvehnien puinnissa pisimmällä ovat Varsinais-Suomi ja Uusimaa, jossa puitua on paikoin selvästi yli puolet.

Kymenlaaksossa sekä Kanta- ja Päijät-Hämeessä kevätvehnän puinnit ovat päässeet hyvään alkuun. Muualla puinnit ovat vasta alkutekijöissään.

Öljykasvien puinti on koko maassa vasta aluillaan. Pisimmällä se on Varsinais-Suomessa, jossa puitua peltoa on paikoin 30 prosenttia viljelyalasta.

Uudellamaalla, Kanta- ja Päijät-Hämeessä sekä Varsinais-Suomessa viljat saadaan pääosin puitua. Vain yksittäisiä lohkoja arvioidaan jäävän puimatta, jos vilja on päässyt pahoin lakoamaan.

Etelä-Pohjanmaalla puimatta jää myöhäisiä kauroja, rapsia ja myöhäisiä kevätvehniä. Pohjanmaalla vehnää ja rypsiä arvioidaan jäävän jonkin verran puimatta.

Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa puimatta jää arviolta 15 prosenttia sadosta.

Pirkanmaalla puimatta saattaa jäädä etenkin syysrukiita.

Pohjois-Savossa korjaamatta voi jäädä viidennes sadosta. Etelä-Savossa tilanne näyttää vähintään yhtä pahalta, ja korjaamatta näyttä jäävän myöhäisiä viljoja sekä suurin osa valkuaiskasveista.

Kylmän ja sateisen kesän takia syysomenien kausi on pari viikkoa tavanomaista jäljessä.

Kotimaisista omenoista on nyt aikaisten syyslajikkeiden vuoro. Tarjolla on muun muassa Jaspia ja Raikea.

Talvilajikkeiden kypsyminen venyy ensi kuun puoliväliin, koska niiden kasvukausi on kolmisen viikkoa takamatkalla normaaliin verrattuna.

Esimerkiksi Lobo ja Aroma kasvattavat vielä kokoaan, kertoo Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto.

Liitto arvioi, että ammattitarhoilta poimitaan tänä vuonna 5,5 miljoonaa kiloa omenoita, noin miljoona kiloa viime vuotta vähemmän.