Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Metsuriyrittäjän kesäloma koittaa sydäntalvella

    Polvijärveläinen Pentti Hirvonen viihtyy metsätöissä, mutta jättää lumessa kahluut koneille. Hän pitää kesälomansa talvella ja palautuu.
    
Mönkijään asennettujen lisälaitteiden ansiosta mukana kulkee kaikki tarvittava, aina ojien ylityksiin käytettäviä kevytsiltoja myöten.
    
Mönkijään asennettujen lisälaitteiden ansiosta mukana kulkee kaikki tarvittava, aina ojien ylityksiin käytettäviä kevytsiltoja myöten. Kuva: Ilpo Paananen
    Pentti Hirvonen suosittelee hankkimaan kunnon työvälineet 
työvaatteista alkaen.
    Pentti Hirvonen suosittelee hankkimaan kunnon työvälineet 
työvaatteista alkaen. Kuva: Ilpo Paananen

    Vuodesta 2004 lähtien metsuriyrittäjänä toiminut polvijärveläinen Pentti Hirvonen sanoo suoraan, että jalkamiehen on turha lähteä kisaamaan hakkuukoneen kanssa. Perinteinen metsätyö moottorisahalla alkaa olla harvojen herkkua.

    "Oman hankintakaupan hakkasin itse viime talvena moottorisahalla, kun lunta oli vähän. Sellaisia pieniä erikoiskohteita tulee vielä hakattua tilauksesta", Hirvonen sanoo.

    Talviaikaan moottorisahalla tehtävät työt jäävät lähinnä polttopuun keräykseen hakkuujäljeltä.

    "Talvella pidetään kesälomaa ja palaudutaan kalastamalla ja metsällä. Toki valmiina ollaan lähtemään, jos jotain kiireellisiä tehtäviä tulee."

    Taimikoiden raivauksiin ja metsien ennakkoraivauksiin voidaan päästä jo huhtikuussa. Varsinaiset metsurin kiireet alkavat yleensä pian vapun jälkeen metsäpuiden taimien istutusten alkaessa. Istutustyöt kestävät kesäkuulle asti.

    "Istutusmäärät vaihtelevat todella paljon vuosittain 10 000 taimesta ylöspäin", Hirvonen arvioi.

    
Hirvosella on ympärivuotisessa käytössä vahva mönkijä, jolla välineiden ja taimien kuljetukset onnistuvat apuvälinein perille asti. Aikaa ja voimia säästyy itse käsillä olevaan työhön.

    "Mönkijä on korvaamaton apu. Jos välineitä ja taimia joutuu raahaamaan kilometrin päähän, siinä on pian jo päivä puolessa."

    
Hirvosen mukaan metsien ennakkoraivaukset ja sähkölinjojen varsien raivaukset ovat selvästi lisääntyneet. Ennakkoraivaus on suositeltavaa myös avohakkuilla. Asiakkaina ovat Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan lisäksi kiitettävästi myös yksityiset metsänomistajat ja yhteisöt.

    "Raivaus on helpompaa tehdä ennen hakkuutta. Maan muokkauksen jälkeen hakkuujäljelle ei ole raivaussahalla mitään asiaa", Hirvonen vertaa.

    Taimien istutusten jälkeen aloitettavat raivaustyöt voivat jatkua talven tulon mukaan aina tammikuulle asti. Raivaussahalla sahaajankaan päivät ei ole samanlaisia. Kohteet ja kelit vaihtelevat. Huonona päivänä terä osuu kiviin heti aamusta tai jokin muu asia remppaa.

    "Hyvänä päivänä kaikki sujuu leikiten. Toisena päivänä ei mikään tahdo onnistua. Silloin pitää lopettaa siltä päivältä ja kokeilla seuraavana päivänä uudelleen", Hirvonen sanoo kokemuksesta.

    
Kokemus on opettanut tekemään kohtuullisen mittaisen työpäivän. Tietyissä tapauksissa päivälle voi kertyä mittaa yli 10 tuntia. Raivaustöihin on syytä lähteä maltilla ja antaa lihasten tottua. Kuntokin kohenee vähitellen.

    "En laske työaikaa tankkien määrästä vaan kellosta. Ei tankkia tarvitse sahata tyhjäksi. Olen kuullut, että sahan tankin jatkuvasti tyhjäksi sahaaminen venyttää kaasuttimen tiivisteitä."

    
Hirvonen sanoo, että jokainen voi sahata mieleisellään merkillä, mutta suosittelee hankkimaan kunnon vehkeet.

    "Minä itse olen tykästynyt Husqvarnaan. Se ei ole halvin, mutta sen kanssa ei tarvitse leikkiä ja se on kestävä."

    Ammattimiehen sahan hinta liikkuu tuhannen euron luokassa. Leluja saa halvemmalla.

    Turhauttavinta tekijälle on, jos joutuu heti aamusta lähtemään sahan korjauttamiseen. Hirvosella on työmaalla aina vara saha mukana.

    "Kotona on vielä vanhoja sahoja varaosia varten. Samassa merkissä kun pysyy niin voi hyödyntää samoja osia."