Kerralla noin 500–600 kuutiota biomassaa nielevä terminaali täytetään aamulla työvuoron alkajaisiksi sekä iltapäivän päätteeksi. Kylmimmän lämmityskauden aikana haketta kauhotaan vielä kolmas kerta iltakymmeneltä. Kuva: Jaakko Pirttikoski
Video lämpölaitokselta: Puu muuttuu höyryksi ja lämmöksi
Pyöräkuormaajat pyörivät lämpölaitoksen pihassa kuin balettiesityksessä konsanaan: toinen kone kuljettaa puuta ja toinen kahmii haketta, kuorta ja siistauslietettä ja järjestää lämpölaitoksen syöttömaton päälle sopivan sekoituksen.
Leijupetikattilaan syötetään ilmaa kolmessa eri kerroksessa. Kevyemmät polttoaineet, kuten sahanpuru, eivät laskeudu kattilan pohjalle vaan palavat ylempänä. Kuva: Jaakko Pirttikoski
Janne Liuksiala esittelee lämpölaitoksen käyttämää sekoitusta. Mukana on kuorta, haketta sekä sahanpurua. Suuremmassa kattilassa voidaan polttaa myös paperiteollisuuden siistauslietettä, sillä kattilan päästöjä mitataan jatkuvasti. Kuva: Jaakko PirttikoskiLämpölaitoksen käyttäjä Janne Liuksiala kertoo, että erilaisia jakeita täytyy sekoittaa keskenään, jotta tuli palaisi kattilassa mahdollisimman tehokkaasti. Esimerkiksi hienojakoinen sahanpuru ei laskeudu kattilan pohjalle asti vaan palaa jo pudotessaan. Suuremmat ja painavammat puun palat putoavat kattilan pohjalle ja pitävät palaessaan 870-asteisena hehkuvan hiekkapedin lämpimänä.
"Kun saunaa lämmittäessä pyritään polttamaan mahdollisimman kuivaa puuta, lämpölaitoksessa mukaan on saatava myös kosteutta. Kyse on palamisen hallinnasta. Jos kattilassa poltettaisiin pelkkää ruutikuivaa haketta, kattilan alaosassa leijupeti pääsisi ylikuumentumaan ja hiekka voisi sulaa", Liuksiala selventää.
Sastamalassa Advenin lämpölaitos tuottaa asiakkailleen höyryä ja kaukolämpöä. Asiakkuusjohtaja Heikki Aarrejoki kertoo Riga Woodin vaneritehtaan, kuminjalostaja Teknikumin ja tuoreimpana eristeitä ja eristettyjä rakennuselementtejä valmistavan Thermisolin käyttävän höyryä omissa prosesseissaan. Sastamalan Lämmölle höyrystä tehdään lämmönvaihtimilla kaukolämpöä yli 200 asiakkaan tarpeisiin.
Haketta kuluu noin 1 000 rekkakuormaa vuodessa. Polttoaine hankitaan läheltä, sillä puuta ei ole kannattavaa kuljettaa yli 50 kilometriä. Liuksialan mukaan vastaavan tehoinen raskasta polttoöljyä käyttävä laitos tarvitsisi kesäkuukausina öljyä noin 1 000 litraa tunnissa ympäri vuorokauden. Talven kiristyessä kulutus kasvaisi kolminkertaiseksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
