Talouden suunnittelusta saa parhaan tuntipalkan

Kun tekee itse, myös työtunteja kertyy. Pekka Leskisen vuotuinen työtuntimäärä on kaksinkertainen keskimääräiseen viljatilaan verrattuna. Kuva: Jaana Kankaanpää

Maskulainen viljelijä Pekka Leskinen pyrkii tekemään kaiken itse. Hänen mukaansa talouden suunnittelu ja hintojen seuranta ovat maatilan töistä ne, joille saa parhaan tuntipalkan.

Leskisen viljatila Maskussa on kuulunut kannattavuuskirjanpitoon vuosituhannen vaihteesta lähtien. Kannattavuuskerroin on vaihdellut 0,3:n ja 0,8:n välillä.

”Nykyisillä viljan hinnoilla yksikään viljatila, joka aikoo jatkaa toimintaansa, ei voi päästä yli yhteen”, Leskinen sanoo.

Lehtolan tilan kannattavuuskerroin ei kerro koko totuutta. ”Hyvään lukemaan voi päästä myös, jos on huonot koneet, heikot rakennukset ja vähän työtunteja”, Leskinen huomauttaa.

Hänen tilallaan on päinvastoin.

Asiat tehdään huolella. Jos näyttää siltä, että pelto keväällä vaatii vielä yhden muokkauksen, se tehdään. ”Kun näet hyvän kasvuston, et kysy, kuinka nopeasti se kylvettiin vaan kuka sen kylvi”, Leskinen muistuttaa.

Koneet pidetään kunnossa, pestään ja huolletaan. Moni onkin luullut tilan 20 vuotta vanhaa kylvökonetta uudeksi.

Pelto on viljatilan tärkein resurssi. Sekä omat että vuokramaat kalkitaan säännöllisesti ja salaojia uusitaan jatkuvasti. Piiriojia huolletaan ja pellonreunoja raivataan.

Myytävää pitää syntyä, Leskinen korostaa. Jatkossa se on entistä tärkeämpää, koska tukien osuus vähenee koko ajan.

Viljasta korjataan tilalla yli 4,5 tonnin keskisatoja. Paras syysviljasato ylsi yli seitsemän tonnin.

Hyvä sato ei riitä, siitä on saatava myös kunnon hinta.

Leskinen jaksottaa viljan myynnin tasaisesti koko vuodelle. Osalle sadosta hinta kiinnitetään etukäteen.

Näin toimien viljasta ei ehkä saa koskaan huippuhintaa, mutta ei myöskään huonointa mahdollista.

Viljan hintoja Leskinen seuraa yhtä tiivisti kuin sääennusteita – tosin pitkäjänteisemmin. ”Niin ei voi tehdä, että syksyllä toteaa, että alanpa seurata hintakehitystä. Siitä pitää olla käsitys koko ajan.”

Seurannassa hän käyttää apuna useiden maiden hintatietoja ja lisäksi ulkomaisten viljelijöiden keskustelupalstoja.

Leskisen mukaan liian moni myy viljaa paniikissa heti, kun ostajat laskevat hintoja. ”Siihen ei pidä lähteä mukaan. Pitää olla oma käsitys siitä, mikä tuleva hintakehitys on.”

Leskinen hoitaa itse tilan kirjanpidon. Näin hän pysyy koko ajan kärryillä tilanteesta.

”Se ei ole nykypäivää, että marraskuussa kiikutetaan tilitoimistoon kenkälaatikollinen kuitteja ja sitten odotetaan, mikä tulos sieltä tulee.”

Talouden suunnittelussa kannattaa Leskisen mukaan olla peruspessimisti ja varautua aina huonoon vuoteen.

Vaikka Leskinen kertoo ”tykkäävänsä työstään ihan älyttömästi”, hän korostaa, että vapaa-aikaakin on otettava. Muuten ajatukset jumiutuvat vanhoille raiteille ja työn ilo katoaa.