Saksalaiskaupat maksavat tuottajalle sian hyvinvoinnista

Suomalaiset possut 
esittelivät ylpeinä 
saparoitaan saksalaiselle eläinten hyvinvoinnin 
asiantuntijalle 
Verena Schützille. 
Suomessa saparoiden 
typistäminen on kielletty, mutta Saksassa 
rutiinitoimenpide. Kuva: Kari Salonen

Miltä kuulostaisi, jos suomalainen vähittäiskauppa maksaisi sianlihantuottajalle lisähintaa?

Tämä on totta Saksassa. Siellä vapaaehtoiseen hyvinvointiohjelmaan sitoutuneet tilat saavat korvauksen sen vaatimien toimenpiteiden noudattamisesta.

Maksaja on vähittäiskauppa, joka pulittaa ohjelman rahastoon neljä senttiä myymiensä lihakilojen perusteella. Tuottaja voi saada 1–9 euroa sialta noudattamastaan hyvinvointitoimenpiteestä ja eläimen iästä riippuen.

Tuottajien ja kaupan lisäksi lihateollisuus on mukana ohjelmassa.

Mikä sai kaupan höllentämään kukkaronnyörejään ja liittymään Initiative zum Tierwohl -ohjelmaan?

Julkinen keskustelu tuotantoeläinten oloista ja hyvinvoinnista, vastaa saksalainen asiantuntija Verena Schütz.

60 prosenttia saksalaisista kuluttajista pitää eläinten hyvinvointia tärkeänä ruuantuotannon osana, mutta vain kolmannes on valmis maksamaan tiukemmin normein tuotetuista tuotteista.

Ristipaineiden keskellä kaupan, teollisuuden ja tuottajien oli Schützin mukaan pakko miettiä keinoja, jotta lihankulutus ei vähene hallitsemattomasti. Pelkona oli myös, että ellei jotain tehdä vapaaehtoisesti, lainsäätäjät puuttuvat asiaan.

Initiative zum Tierwohl muistuttaa suomalaista Sikavaan perustuvaa Laatuvastuu-ohjelmaa sekä eläinten hyvinvointikorvausta, jota Saksassa ei ole otettu käyttöön.

Ohjelman suosio yllätti. Kaikkia ei kyetä ottamaan mukaan, koska kauppojen maksamasta potista ei riitä jaettavaa, Schütz kertoo.

Tuottajia tilanne kismittää.

Vaadittujen toimien pitää olla kunnossa tarkastuksiin mennessä, mutta varmuutta mukaan pääsemisestä ja lisähinnasta ei ole, kertoo johtaja Rudolf Festag sianlihantuottajien EGO-osuuskunnasta. Hän uskoo kuitenkin, että ohjelmaan liittyminen on tuottajille ulkopuolelle jäämistä parempi vaihtoehto.

Jokaisen hyvinvointiohjelmaan sitoutuneen tilan on kuuluttava laatujärjestelmään. Tilat tarkastetaan vuosittain ja lääkkeiden käyttöä sekä veden laatua ja sikalan olosuhteita seurataan säännöllisesti.

Edellä lueteltujen pakollisten toimien lisäksi tuottaja valitsee erihintaisia toimenpiteitä kuten antaa sioille lisää virikemateriaaleja tai tilaa.

Merkille pantavaa on, ettei toimien joukossa ole häntien typistämiskieltoa.

Initiative zum Tierwohl