Monipuolisuus ja laadukkaateläimet tuovat euroja lammastilalle
Tienatakseen lammastaloudella kunnolla tilan on erikoistuttava tiukasti tai otettava kaikki hyöty irti monimuotoisuudesta.
”Monipuolisuus on alkanut pakosta, mutta se on lammastilojen rikkaus”, lampuri Johanna Alamikkotervo tuumaa.
Tervolalaisten Johanna ja Ari Alamikkotervon luotsaama Vanhalan lammastila palkittiin viikonloppuna Elma-messuilla vuoden 2012 lammastilana.
Tilan tulot muodostuvat kolmesta virrasta: teuraskaritsoista, siitoseläimistä ja käsitöistä.
Villan ja nahkojen jatkojalostus kannattaa, sillä etenkin hiljaisempina eläinkaupan vuosina jopa puolet tulosta kertyy käsitöistä. Tavallisesti osuudet jakautuvat melko tasan kolmen sektorin kesken.
Rantalaidunnuksella tila pitää yllä perinteistä jokivarsimaisemaa sekä lammastalouden myönteistä imagoa.
Vuoden lammastilaa ei palkittu vain monipuolisuuden, vaan erityisesti ansiokkaan jalostustyön vuoksi.
Vanhalan tila on suomenlampaan jalostuslampola, jota kiitetään pioneerityöstä jalostuksessa.
”Tila on eittämättä yksi lammastalouden edelläkävijöistä Suomessa 2010-luvulla”, perusteluissa todetaan.
Yksi osoitus tästä on tilan emännän kouluttautuminen jalostusarvostelijaksi. Johanna Alamikkotervo hankki runsaat viisi vuotta sitten oman ultraäänilaitteen ja ryhtyi tekemään tiineystarkastuksia ja karitsoiden lihasten ja rasvan mittauksia Lapin alueella.
Toiminnan myötä mittausten teko Lapissa on yleistynyt.
Tilan omassa katraassa pitkäjänteinen jalostus näkyy erittäin laadukkaana eläinaineksena.
”Eläinjalostuksessa saa helposti edistystä aikaan, kun viitsii vähän paneutua”, Johanna Alamikkotervo rohkaisee.
”Tosin työsarka on loputon. Täydellistä lammasta ei ole, aina löytyy parannettavaa.”
Tila tekee myös yhteistyötä maatalousalan oppilaitosten kanssa.
Ensimmäiset lampaat tulivat Vanhalan tilalle vuonna 1995. Sen jälkeen lammastaloudessa on tapahtunut paljon.
Alamikkotervon mukaan lammastalous on ammattimaistunut ja noussut varteenotettavaksi tuotantosuunnaksi sekä elinkeinoksi muiden rinnalle.
”Lampaasta on tullut todellinen vaihtoehto esimerkiksi tuotantosuuntaa vaihtaville.”
Suomenlammas on jalostuksen ansiosta kehittynyt huomattavasti lihantuottajana. Toisaalta samalla on ehkä kadotettu rodun hyviä turkisominaisuuksia.
”Rodun tilanne on ok. Jatkuvasti on kuitenkin pidettävä huolta, ettei linjoja pääse häviämään. Risteytys sopii osalle, mutta puhtaan suomenlampaan jalostajia tarvitaan.”
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
