Yliö: Maitosektorin tulevaisuus ratkaistaan yhteistyöllä ja investoinneilla
Suomi voisi olla paljon nykyistä suurempi toimija globaaleilla maitomarkkinoilla, sillä meillä on juuri sitä, mitä maailmalla arvostetaan: puhdasta, turvallista, läpinäkyvästi tuotettua ja poikkeuksellisen korkealaatuista maitoa, kirjoittavat Tiina Linnainmaa, Asko Miettinen, Marjukka Mattio ja Saralotta Engblom.
Lypsykarjaa laitumella. Kuvituskuva. Kuva: Sanne KatainenSuomalainen maidontuotanto on tienhaarassa. Korkeat tuotantokustannukset, kotimarkkinoiden rajallisuus ja tilojen määrän voimakas supistuminen herättävät huolta.
Toisaalta sekä EU:n että globaalien markkinoiden pidemmän aikavälin näkymät kertovat selvästi, että maidontuotannon potentiaali on nyt suurempi kuin vuosikymmeniin. Kysymys kuuluu: osaammeko tarttua tähän mahdollisuuteen?
Tällä hetkellä EU:n maitomarkkinoilla on haastava tilanne maitotuotteiden ja tuottajahintojen laskettua rajusti. Euroopan komission joulukuussa julkaiseman keskipitkän aikavälin näkymän mukaan maidon ja maitotuotteiden kysyntä kuitenkin kasvaa vuoteen 2035 asti vakaasti niin EU:ssa kuin maailmanmarkkinoillakin.
Raakamaidon hinnan ennakoidaan nousevan takaisin jopa vuoden 2022 huippulukemiin vahvan kysynnän ja globaalin tuotannon niukkuuden seurauksena. Maitorasvan tiukentuva markkina tukee juuston hintakehitystä, ja voin hinta on todennäköisesti palaamassa nousu-uralle.
Myös tuotantopanosten hintojen tasaantuminen helpottaa maitotilojen kustannuspaineita, arvioi Euroopan komissio.
Suomi voisi olla paljon nykyistä suurempi toimija globaaleilla maitomarkkinoilla, sillä meillä on juuri sitä, mitä maailmalla arvostetaan.
Samaan aikaan Suomessa Maitovaltuuskunta, MTK:n maitovaliokunta, MTK-keskusliitto ja SLC ovat julkaisseet koko sektorin yhteisen Maito 2035 – maailman parasta, Suomesta ‑strategian, jonka tavoite on selkeä: kääntää maidontuotannon lasku-ura nousuun ja vahvistaa kilpailukykyä.
Tämä on enemmän kuin tarpeen, sillä maitotilojen määrä vähenee edelleen noin 6–8 prosenttia vuodessa ja lehmämäärä pienenee korvaavien investointien vähyyden vuoksi.
Kotimaan markkina ei yksin pysty kääntämään suuntaa, mutta vientimarkkinoilla potentiaali on valtava.
Euroopan komission keskipitkän aikavälin maitomarkkinanäkymän mukaan EU:n keskimääräisen maitotuotteiden kulutuksen arvioidaan nousevan nykyisestä 211 kilosta 217 kiloon henkeä kohden.
Globaali maitotuotteiden kysyntä kasvaa erityisesti Aasiassa, Afrikassa ja Lähi-idässä. Esimerkiksi Kiinassa kotimainen tuotanto ei panostuksista huolimatta yllä kysynnän kasvuvauhtiin, eikä tilanne muutu lähivuosina.
Suomi voisi olla paljon nykyistä suurempi toimija globaaleilla maitomarkkinoilla, sillä meillä on juuri sitä, mitä maailmalla arvostetaan: puhdasta, turvallista, läpinäkyvästi tuotettua ja poikkeuksellisen korkealaatuista maitoa.
On kuitenkin selvää, ettei kasvu synny itsestään. Tarvitsemme toimivaa yhteistyötä koko ketjussa – tuottajista meijereihin, tutkimukseen, rahoitukseen ja poliittiseen päätöksentekoon. Tarvitsemme investointeja, jotka turvaavat tuotantokapasiteetin tulevaisuudessa.
Tarvitsemme myös markkinaosaamista, viennin koordinointia ja vahvaa viestiä maailmalle suomalaisen maidon ainutlaatuisuudesta.
Suomessa nurmi kasvaa hyvin koko maassa, laadukasta vettä riittää hyvin maidon tuotannon tarpeisiin ja osaamista on koko ketjussa kestävään maidontuotantoon ja laadukkaiden tuotteiden valmistukseen. Kestävyystyötä on suomalaisella maitosektorilla tehty jo vuosia, ja maitotiloilla tehtävät kestävyystoimet ovat hyvin kunnianhimoisia verrattuna kansainvälisiin kilpailijoihin.
Suomalainen maidontuotanto on jo nyt kestävyyden, bioturvallisuuden ja vastuullisuuden edelläkävijä.
Tämän ei kuitenkaan tule olla pelkkä kuluerä, vaan siitä on saatava lisäarvoa, joka näkyy myös tuottajahinnassa. Ilman tulevaisuuden tuotantoedellytyksiä vastuullisuus ei ole kestävää.
Maailma etsii kestävää ruokaa. Sen tuottamiseen Suomi on harvinaisen hyvin varustautunut.
Nyt on aika tunnistaa vahvuutemme ja sitouttaa koko sektori kulkemaan samaan suuntaan. Maito 2035 – maailman parasta, Suomesta ‑strategia tarjoaa yhteisen suunnan.
EU:n ja maailman markkinat tarjoavat kysynnän. Me tarvitsemme rohkeutta, yhteistyötä ja investointeja, jotka varmistavat maidontuotannon elinvoiman Suomessa myös seuraaville sukupolville.
Suomalaisella maidolla on valoisa tulevaisuus, kun rakennamme sen yhdessä.
Tiina Linnainmaa
Maitovaltuuskunnan puheenjohtaja
Asko Miettinen
MTK:n maitovaliokunnan puheenjohtaja
Marjukka Mattio
maitoasiamies
Saralotta Engblom
avustava asiantuntija
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
