Energiasuunnittelija avaa silmät: Täällä ovat maatilan energiasyöpöt ja säästöpaikat

Talvi- ja kesälaadun polttoöljysäiliöt on sijoitettu katokseen, jossa ne ovat määräysten mukaisen betonialtaan päällä. Kuva: Kari Salonen

Kaisa Halme pohtii, miten vanhaan konesuojaan rakennetun kylmäilmakuivurin sähkötaloutta voisi parantaa. Antti Reku seuraa taustalla. Kuva: Kari Salonen

Kaisa Halme tutkii kuivurin kolmekymmentä vuotta palvellutta öljypoltinta. Kuva: Kari Salonen

Tapaaminen neuvojan kanssa alkaa esitietolomakkeen tietojen läpikäynnillä. Kuvassa Antti ja Juhani Reku sekä Kaisa Halme. Kuva: Kari Salonen

Pystyisikö työlään puulämmityksen korvaamaan ainakin osittain maalämmöllä? Entä voisiko osan viljankuivauskauden sähköntarpeesta täyttää itse tuotetulla aurinkoenergialla?

Olisiko eristämättömään konehalliin mahdollista tehdä lämmitettävä työskentelytila?

Nämä kysymykset pääsin esittämään kaksi viikkoa sitten Pro Agria Etelä-Suomen energianeuvojalle Kaisa Halmeelle. Hän saapui päiväksi maatilallemme kartoittamaan tilamme nykyisiä energiantuotanto- ja -käyttökohteita sekä ideoimaan, miten energiatehokkuutta voisi parantaa.

Maatilat ovat voineet saada tukea energiankäytön tehostamiseen vuosien ajan. Alun perin energiasuunnitelmia tehtiin maatilojen energiaohjelmassa, joka oli maa- ja metsätalousministeriön ja tuottajajärjestöjen vuonna 2010 käynnistämä yhteishanke.

Sitä hyödynnettiin kuitenkin valitettavan vähän, Halme toteaa.

"Kunnianhimoisena tavoitteena oli saada mukaan 30 000 maatilaa. Vuoden 2015 loppuun mennessä tiloja oli mukana kuitenkin vain viitisensataa."

Nyt tahti on piristynyt selvästi, sillä asiantuntijan laatima energiasuunnitelma liitettiin osaksi EU:n osarahoittamaan maaseutuohjelmaan kuuluvaa Neuvo 2020:ta eli tutummin neuvontakorvausta.

Neuvonta maksaa tilalle ainoastaan arvonlisäveron verran. Lisäksi tila maksaa neuvojan matkakustannukset tilalle.

Luettelo Neuvo 2020 -korvaukseen hyväksytyistä neuvojista yhteystietoineen on julkaistu Maaseutuvirasto Mavin nettisivuilla. Viljelijä voi valita vapaasti neuvojista haluamansa ja sopia tämän kanssa suoraan neuvontakäynnin tekemisestä.

Kaiken muun byrokratian hoitaa neuvoja. Hän tekee korvaushakemuksen Mavin ylläpitämään Hyrrä-järjestelmään. Mavi maksaa korvauksen suoraan neuvojalle.

Viikkoa ennen sovittua tapaamista Halme lähettää meille sähköpostitse viisisivuisen esitietolomakkeen. Sen täyttäminen ennen tapaamista ei ole välttämätöntä, mutta se nopeuttaa neuvojan työtä.

Lomakkeessa tiedustellaan muun muassa perustiedot tilan rakennuksista ja niiden lämmityksestä, voimassa olevat sähkö- ja muut energiasopimukset, energiankulutus energialajeittain sekä tilan traktorit.

Koska tilamme on kasvinviljelytila, energiaa kuluttavia tuotantorakennuksia ovat vain kaksi kuivuria, öljyä ja sähköä kuluttava lämminilmakuivuri ja sähkökäyttöinen laakasiilokuivuri.

Vuonna 1986 käyttöön otetusta lämminilmakuivurista kirjaamme lomakkeeseen maininnan sen öljypolttimesta. Alkuperäinen öljypoltin toimii, mutta sen voi katsoa olevan käyttöikänsä ehtoopuolella.

Muuten tuotantorakennuksissa ei sähköä kuluta juuri muu kuin valaistus. Lämmitettäviä rakennuksiakin on vain yksi, asuinrakennus.

Aloitamme tapaamisen käymällä Halmeen johdolla läpi esitietolomakkeen tiedot.

Halme on tulostanut itselleen myös kartan tilamme talouskeskuksesta. Siihen hän merkitsee, missä rakennukset sijaitsevat.

"Sillä on merkitystä esimerkiksi lämpökanaaleja suunniteltaessa. Myös yhteistyömahdollisuudet naapurien kanssa on siitä helppo hahmottaa", Halme kertoo.

Meidän tapauksessamme rakennukset sijaitsevat paitsi etäällä toisistaan myös liian kaukana naapureista, jotta yhteinen lämmöntuotanto olisi taloudellisesti järkevää, Halme toteaa karttaa katsoessaan.

Seuraavaksi siirrytään ulos. Halme haluaa nähdä kohteet myös luonnossa.

Käymme ensin katsomassa lämminilmakuivurin ja sen iäkkään öljypolttimen.

Kuten kaikissa tuotantorakennuksissamme myös siellä yksi energiaa säästävä investointi on tehty: valaisimet on vaihdettu pari vuotta sitten tehokkaiksi ja energiapiheiksi led-valaisimiksi.

Lämminilmakuivurin jälkeen tutustumme kylmäilmakuivuriin, joka on rakennettu ennen sotia valmistuneen konesuojan sisälle.

Rakennuksen katto on suuri ja pelti uusimisen tarpeessa, joten tilaisuus olisi oiva valjastaa suuri pinta-ala sähköntuotantoon. Esitän ajatukseni Halmeelle, joka kertoo rakennuksen suunnan ja katon kaltevuuden olevan aurinkopaneeleille erittäin hyvä.

Hän ei kuitenkaan suoralta kädeltä ota kantaa, olisiko ajatus muutoin toteuttamiskelpoinen. Se selviää suunnitelmasta, jonka hän laatii käynnin jälkeen.

Tämän jälkeen katsomme vielä yhden rakennuksen, 1990-luvulla rakennetun konehallin. Sinne mielimme ainakin tilapäisesti lämmitettävää eristettyä tilaa.

"Sen mahdollisuuksia pohdimme toimistolla yhdessä rakennussuunnittelijoidemme kanssa", Halme lupaa.

Käynnin jälkeen Halme lähtee takaisin toimistolleen Hämeenlinnaan. Siellä hän käy kaikessa rauhassa läpi tekemänsä muistiinpanot, esittämämme ideat ja ne ideat, joita hän itse sai tilaamme kiertäessään ja kanssamme keskustellessaan.