Kasvintuotannon kustannuksetviime vuonna 2000-luvun korkeimmat

Ruis teki positiivista tulosta. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkisto

Kasvinviljelyn kustannukset nousivat viime satokaudella keskimäärin lähes 150 euroa hehtaarilta verrattuna edelliseen vuoteen. Kustannukset nousivat jo toista vuotta peräkkäin. Vuotta aiemmin nousua oli runsaat sata euroa hehtaarilta.

Tuotetun viljatonnin kustannukset nousivat keskimäärin yli 30 euroa. Kustannusten nousu oli kutakuinkin sama kuin viljan hinnannousu edellisvuodesta.

Sadosta saatu parempi hinta valui siten käytännössä kokonaan kohonneiden kustannusten kattamiseen.

Tulokset käyvät ilmi Pro Agrian lohkotietopankin tuloksista. Pro Agria on tähän mennessä analysoinut viljelyn kehittämisryhmien talousseurannan tuloksia runsaalta 20 000 hehtaarilta ja 300 tilalta. Analysoidut tilat ja hehtaarit painottuvat vilja- ja öljykasvien viljelyyn.

Erittäin sateinen korjuukausi nosti viljan kuivauskulut lähes kaksinkertaisiksi. Oman lisänsä kustannuksiin tekivät myös edellisvuodesta viidenneksellä kallistuneet lannoitteet.

Vuosi oli myös kasvinsuojelullisesti vaativa. Kasvinsuojeluun tilat käyttivät vajaan viidenneksen edellisvuotta enemmän, selvittää Pro Agria Kasvin palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen.

Tulosta kohensi kuitenkin viljan ja öljykasvien nousujohteinen hintakehitys.

”Koska markkinahinnat ovat säilyneet hyvinä, kustannusten nousu on pääosin saatu katettua sillä. Viljan hinnat olivat noin 15–40 euroa ja öljykasvien 70 euroa tonnilta edellisvuotta parempia”, Peltonen toteaa.

Hinnannousun hyötyä söi kuitenkin osaltaan sateiden heikentämä sato.

Peltonen muistuttaa, että tulokset ovat seurantatilojen keskiarvoja. Tilojen väliset erot ovat kuitenkin suuret.

”Viime kesän oloissa löytyi onnistujia, jotka saivat kaiken satonsa korjattua hyvissä olosuhteissa ja joilla peltomaiden rakenne oli hyvässä kunnossa. Toisaalta oli epäonnistujia, joilla jopa puolet sadosta jäi sateiden jalkoihin korjaamatta ja jotka kärsivät myös merkittäviä laatutappioita, kertoo Peltonen.

Pro Agrian tarkastelussa taloudellinen tulos oli paras syysviljoilla ja kevätrapsilla. Kun kaikista tuotoista vähennetään kustannukset, tuotanto jäi plussalle noin 250 euroa hehtaarilta.

Syysviljojen hyvää tulosta selittävät erittäin hyvät sadot. Korjuukauden sateetkaan eivät runnelleet niitä samaan tapaan kuin kevätviljoja.

Kevätrapsin tulosta taas selittää viljoja parempi markkinahinta ja noin 1 700 kilon hehtaarisato. Rypsiin verrattuna satoa kertyi 500 kiloa enemmän. Sen ansiosta rapsihehtaari tuotti keskimäärin 260 euroa paremman tuloksen kuin rypsi, jonka tulos jäi hyvin niukasti plussalle.

Positiivista tulosta tekivät myös mallasohra, kevätvehnä ja kaura. Sen sijaan rehuohran hehtaaritulos painui heikon sadon myötä 25 euroa tappiolle.

Rypsin matalaa keskisatoa selittää osittain korjaamatta jäänyt ala. Rypsistä jäi korjaamatta lähes viidennes. Myös kevätvilja-alasta jäi korjaamatta viitisen prosenttia.

Erikoiskasveista kumina oli tänä vuonna tuloksekas. Sen hyvän tuloksen taustalla oli yli tuhanteen kiloon noussut hehtaarisato ja hyvä markkinahinta.

JUHANI REKU

Avaa artikkelin PDF