Nyt se alkaa olla varmaa: Osa pelloista jää väistämättä puimatta

Lakoontunutta vehnää maanviljelijä Juha Partasen tilalla Pielavedellä maanantaina. Kuva: Petteri Kivimäki

Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) asiantuntijaryhmä arvioi, että puimatta jää tänä syksynä varsinkin lakoviljoja sekä kevätrapsia. Myös härkäpapukasvustot ovat tuleentuneet hitaasti. Maan keski- ja pohjoisosissa merkittävä osa härkäpavusta onkin vaarassa jäädä korjaamatta.

Puimatta jäävän alan osuus riippuu kuitenkin vielä vahvasti siitä, onko tiistaina alkaneen sadejakson jälkeen tulossa vielä puintikelejä.

Pro Agrian kasvutilannekatsauksen mukaan puintien valmistuminen edellyttäisi lämpimiä poutasäitä vielä ainakin pariksi viikoksi.

"Jos kasvustojen valmistuminen on vielä pahasti kesken, merkittävää kypsymistä ei ole enää odotettavissa, vaan tilojen tulee tehdä päätös korjataanko kasvusto keskenkasvuisena vai murskataanko maahan", katsauksessa todetaan.

Osa Vyr:n asiantuntijoista on esittänyt oman arvionsa puimatta jäävän alan osuudesta. Pohjois-savossa puimatta saattaa jäädä 20–30 prosenttia peltoalasta, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa 15 prosenttia, Keski-Pohjanmaalla 10 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaalla 5–10 prosenttia.

Esimerkiksi Vyr:n Kymenlaaksosta haastattelema asiantuntija arvioi, ettei maakunnassa jää puimatta kovin paljon, mikäli puimaan vielä päästään. "Jos sateet jatkuvat pitkään eikä kuivaa poutaa tule, on tilanne huono. Pahasti veden vaivaamille lohkoille ja pehmeille mutamaille ei pääse sadonkorjuuseen", Vyr:n tiedotteessa todetaan.

Suhteellisesti pisimmällä puinneissa ollaan Vyr:n mukaan Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Kymenlaaksossa sekä Kanta-Hämeessä, jossa tosin alueellinen vaihtelu on huomattavan suurta.

Varsinais-Suomessa ja Hämeessä peltoon arvioidaan jäävän lähinnä lakoviljoja, Varsinais-Suomessa mahdollisesti myös härkäpapua ja rapsia. Uudellamaalla puimatta jäänee kevätrapsia sekä lakoviljoja, härkäpapua ja hernettä.

Pirkanmaalla herne, härkäpapu sekä rypsi ja rapsi ovat vielä täysin puimatta.

Ellei säässä ei tapahdu merkittävää muutosta, Etelä-Savossa valkuaiskasvien lisäksi puimatta jäänee myös vehnästä suurin osa, Pohjois-Savossa niiden lisäksi vielä kauraa ja ohraa.

Monilla tiloilla taloudellinen tappio on huomattava, Vyr korostaa. Kuivausajat ovat olleet monin paikoin puolta pidemmät kuin viime vuonna, joten kuivauskustannukset kipuavat korkealle.

Myös korjuuseen kuluva aika on huomattavasti tavanomaista vuotta pidempi. Pohjois-Savon asiantuntija arvioi, että korjuu vie kaksinkertaisen työajan normaaliin verrattuna. "Työtä tehdään paljon pimeässä ja väsyneinä."