Hyönteiset eivät lyöneet Suomessa läpi ihmisravintona – nyt niistä valmistetaan valkuaisrehua tuotantoeläimille

Virva Latostenmaa (vas.) ja Jarna Hyvönen pohtivat jo kaksi vuotta sitten hyönteisrehun käyttöä kanoilla. Tämä vuonna ajatuksesta tuli totta. Kuva: Markku Pulkkinen

”Innostuin kokeilemaan hyönteisproteiinia, koska hyönteiset ovat linnuille muutenkin luontaista ravintoa. Uuden rehukomponentin avulla pystymme myös pienentämään hiilijalanjälkeämme”, luomutilan yrittäjä Virva Latostenmaa sanoo.

Hyönteisrehua saa Ruokaviraston poikkeusluvalla syöttää vain alle 30-viikkoisille kanoille. Rehu on tavanomaisesti tuotettua, joten sitä saa olla luomurehun joukossa enintään viisi prosenttia.

Hyönteisjauho korvaa rehuseoksessa lähinnä kalajauhoa. Kuva: Markku Pulkkinen

Mäntymäen luomutilalla on hieman yli 5 000 munivaa kanaa. Rehuina käytetään ohraa, vehnää, kauraa, luomusoijaa, kalkkia ja rypsiöljyä. Rehuyhtiöltä ostetaan tiivistettä nuorille kanoille. Luomukanalassa on luonnollisesti myös laidun, jonne kanat voivat kulkea vapaasti

Yhteistyö hyönteisiä jalostavan Volare Oy:n kanssa syntyi luontaisesti, sillä molemmat yritykset sijaitsevat Hyvinkäällä. Volaren tuotantotiloissa kasvatetaan mustasotilaskärpäsen toukkia, jotka jalostetaan samassa laitoksessa hyönteisjauhoksi ja -öljyksi.

”Aloitimme toimintamme vuonna 2021. Tavoitteemme on korvata hyönteisrehulla lemmikki- ja tuotantoeläinten rehuissa valkuaiskomponenttina käytettäviä kalajauhoa ja soijaa. Tällä hetkellä hyönteisproteiiniamme käytetään jo useissa lemmikinruoissa. Kananrehutuotanto alkoi tänä vuonna”, operatiivinen johtaja Jarna Hyvönen kertoo.

Luomukanat saavat ulkoilla vapaasti. Kuva: Markku Pulkkinen

”Hyönteisproteiinin tuotanto noudattaa kiertotalouden periaatteita, sillä mustasotilaskärpäset käyttävät ravintonaan elintarviketeollisuuden ylijäämää, kuten syömäkelvottomia jyvien osia, vihannesten leikkuujätettä ja mäskiä.”

Hyvönen kuvailee hyönteisjauhon aminohappokoostumusta monipuoliseksi ja tuotantoeläimille sopivaksi. Hyönteisrehukomponentin hinta on vielä jonkin verran korkeampi kuin muilla valkuaisrehuilla.

"Meillä on tällä hetkellä demonstraatiomittakaavan laitos Hyvinkäällä ja ensimmäisen kaupallisen tehtaan rakentaminen lähtee käyntiin tänä vuonna”, Hyvönen sanoo.

Kolmantena kumppanina hyönteisrehun käytössä on tarvasjokelainen rehuvalmistaja Rehux Oy. Hyönteisproteiinijauhe kuljetetaan Rehuxille, jossa se sekoitetaan nuorten kanojen rehutiivisteeseen.

“Hyönteisproteiini on mielenkiintoinen lisä rehuteollisuuden tarpeisiin valkuaisen lähteenä. Suomalaisena rehutehtaana on hienoa saada valmistaa rehuja, joissa yhtenä raaka-aineena on ihan uusi komponentti”, kommentoi Rehuxin toimitusjohtaja Thomas Fagerholm.

Virva Latostenmaa esittelee lauantaisin avoinna olevaa tilamyymälää. Kananmunia myydään myös K-kauppoihin, Helsingin ravintoloihin ja Reko-renkaissa. Kuva: Markku Pulkkinen

Miten kanat ovat uudella rehulla kasvaneet ja munineet?

”Vielä ei ole tehty tarkempaa tutkimusta tuotantovaikutuksista, mutta omasta mielestäni rehua saanut kanaparvi on rauhallisempi ja tasapainoisempi kuin tavallista rehua saaneet”, Latostenmaa kuvailee.

Mäntymäen kananmunien hiilijalanjälki on tällä hetkellä 1,53 CO2-ekvivalenttikiloa tuotettua munakiloa kohden, noin kolmannes pienempi kuin luomukananmunilla keskimäärin. Hiilijälkeä pienentää se, että kanojen lanta kuljetetaan läheiseen biokaasulaitokseen kaasutettavaksi. Kanala lämpenee maalämmöllä ja puuhakkeella. Uuden rehun vaikutusta hiilijalanjälkeen ei ole vielä laskettu.

Latostenmaa uskoo, että asiakkaatkin arvostavat sitä, että uudella rehulla on hyvin pieni ympäristövaikutus. Mäntymäen kananmunia myydään oman tilamyymälän ja lähiseudun K-kauppojen lisäksi muun muassa Helsingin korkeatasoisiin ravintoloihin.