Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Tilaviini täyttää 25 vuotta, mutta säännöt riivaavat edelleen – Viini-Pihamaa aloittaa lähiruuan verkkokaupan ja kuljetukset mökeille, mutta ei voi viedä kuormassa omia viinejään

    Myymättä jääneistä marjoista tehdään viiniä ja tilalla on kehitetty elämysmatkailua. Yksi täky tältä kesältä kuitenkin vielä puuttuu.
    "Laatu on parantunut huimasti. Nämä ovat nyt tosi hyviä", Pihamaa kehaisee pullopuodissaan.
    "Laatu on parantunut huimasti. Nämä ovat nyt tosi hyviä", Pihamaa kehaisee pullopuodissaan. Kuva: Sanne Katainen
    Lahtelainen Aulikki Haverinen osti juhannuksen alla juustoa, viiniä ja särkisäilykettä omaan käyttöön. "Varta vasten tulimme." Tiskin takana Eevi Westman.
    Lahtelainen Aulikki Haverinen osti juhannuksen alla juustoa, viiniä ja särkisäilykettä omaan käyttöön. "Varta vasten tulimme." Tiskin takana Eevi Westman. Kuva: Sanne Katainen

    Moni muistaa ensimmäiset tilaviinit 25 vuoden takaa. Ne jäivät mieleen, koska tuote oli, noh, nätisti sanottuna, keskeneräinen.

    "Hirveällä kiireellä otettiin buumista kaikki irti, kun luvat tulivat ja turistibussit kiersivät. Markkinoille tuotiin varmaan liian kiireellä tuotteita, osa ihan hyviä, mutta osa ei ollut ihan kohdillaan ja pilattiin mainetta", asikkalalaisen Viini-Pihamaan yrittäjä Janne Pihamaa muotoilee.

    Tilaviinien myynti alkoi Suomessa EU-jäsenyyden myötä vuonna 1995. Viinitiloja putkahti silloin puolensataa, kun ammattimaisia valmistajia on nyt alle parikymmentä.

    "Laatu on parantunut huimasti", Pihamaa kiittelee.

    Myös byrokratia on helpottanut, joskaan ei poistunut.

    Pihamaa joutuu pyörittämään kahta viiniyritystä, koska myymälöitä saa olla vain yksi jokaista tuotantopaikkaa kohti. Viini-Pihamaa on maatilalla Asikkalassa ja Viini-Heila Heinolan lähiruokatorilla Heilassa.

    "Teemme samoista marjoista samoilla resepteillä, mutta kahdessa yrityksessä. Heilassa on oma pullottamo, koska se toimii ympärivuotisesti, mutta Kalkkisten kauppa vain kesällä", Pihamaa kertoo.

    Helpotus on, että tilaviiniä saa myydä muulloinkin kuin vain Alkon aukioloaikoina.

    "Aiemmin puoti piti sulkea juhannusaattona kello 13 ja lauantaisin vetää verho tiskin päälle. Myynnin sai aloittaa sitten taas maanantaina, kun ihmiset lähtivät mökeiltä kotiin."

    Väkevämpiä ei edelleenkään saa myydä mukaan. Pihamaan sherry onkin odotellut myyntilupaa tynnyrissä jo kymmenen vuotta.

    Oman tilan viinejä, siidereitä ja oluita ei saa pakata myöskään verkkokaupan kautta tilattuihin ruokapaketteihin, joille Pihamaa on avaamassa kotiinkuljetusta.

    "Aiomme ajaa tuoretuotteita kylmäautolla Sysmään, Pulkkilanharjulle veneilijöille, Vääksyyn ja Heinolaan sekä kymmenen kilometrin päähän mökeille. Jätämme toimituksen vaikka portille, jos niin toivotaan. Mutta alkoholia emme saa viedä."

    Pihamaat aloittivat tilaviinituotannon vuonna 1999.

    "Mansikkaa tuli sitten niin paljon, että kaikki paikat koko maassa olivat marjoja täynnä ja ne kannatti jättää maahan. Olin käynyt Lepaalla viinikursseja ja päätimme siinä kohtaa perustaa viinitilan, että voidaan käyttää satoa jalosteina."

    Samalla tavalla toimitaan edelleen: tuore marjasato myydään sellaisenaan, ja jos se ei mene omissa myyntipisteissä, siitä tehdään juomia. Ensimmäinen Viini-Pihamaan tilaviini valmistui 15. kesäkuuta 2001. Sittemmin on sadellut ja tuotannossa on myös limonadeja, siidereitä ja oluita.

    Janne Pihamaa on kehittänyt tilalla myös matkailua koko 2000-luvun. Puodin lisäksi houkuttimina ovat tilausravintola, kahvila, terassi ja musiikkia, sekä viiriäisiä, kanoja ja kesävuohikin, kunhan sellainen löytyy.

    "Tässä on 10 kilometrin säteellä tuhat kesämökkiä. Meidän juttumme on tarjota yhtä lailla elämyksiä kuin tuotteita. Vähintään puolet toiminnasta on matkailua."

    Pihamaa näki aikoinaan opintomatkoillaan Keski-Euroopassa, että maatilat myyvät omien tuotteidensa ohella muutakin paikallista.

    Omien juomien, marjojen, perunoiden ja vihannesten lisäksi myynnissä on 40–50 pienvalmistajan lähituotteita myyntitilin kautta.

    "Myymme kaikkea hienoa, mitä maaseudulla tehdään, ja tilaamme, jos asiakas pyytää."

    Suomen suurimmalla lähiruokatorilla Heinolan Heilassa on 200–300 yrittäjän tuotteita. Janne Pihamaa on Heilan kantavia voimia ja palkittiin huhtikuussa Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen Jaakko Kolmosen ruokakulttuuripalkinnolla.

    "Lähiruuasta puhutaan nyt paljon, mutta nähtäväksi jää, kuinka se näkyy jatkossa."

    Korona perui kaikki ruokailu- ja viiniesittelyryhmät tänä keväänä, mutta marja- ja vihannestuotanto pyörii täysillä. Tila sai kaikki tutut ulkomaiset kausityöntekijät, ja kylän väkeä ja mökkiläisiäkin on ilmoittautunut parin viikon pesteihin.

    "Nyt vain toivotaan, että kiinnostusta riittää vielä heinäkuun puolivälissäkin. Lyhytkin apu auttaa, mutta ei pelasta sadonkorjuuta. Perusporukka tarvitaan töihin."

    FAKTAT:

    Tilalta saa myydä 13-prosenttista viiniä

    Tilaviinituottaja saa myydä alle 13 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä tilaviinituotteita. Myyntipaikan pitää olla valmistuspaikan läheisyydessä ja valmistuksen liittyä maatilaan.

    Väkevämpiä tuotteita saa pelkästään anniskella tilan anniskelupaikassa, mutta ei myydä mukaan.

    Alkoholijuomia ei saa myöskään lähettää tai toimittaa vähittäismyyntinä tilaajalle tai ostajalle.

    Tilaviini tarkoittaa marja- ja hedelmäviinejä, jotka on valmistettu suomalaisista marjoista ja hedelmistä käymisen avulla.

    Suomessa saatiin alkaa valmistaa ja myydä tilaviinejä EU-jäsenyytemme alettua 1.1.1995. Meneillään on siis 25. vuosi.

    Juhlavuoden kunniaksi Rönnvikin viinitilan pihapiiriin Pälkäneen Laitikkalassa on avattu näyttely, joka kertoo tilaviinien valmistuksesta ja historiasta tuon 25 vuoden aikana.